Lähiviikonloput on olleet tosi mukavia, mutta menneet niin turkasen nopeaa. Viime viikonloppu alkoi tosiaan juhlimisella, eikä olekaan pitkään aikaan ollut niin kivaa iltaa. Ilta koostui höpötyksestä ja drinkeistä, joita ennen tapasin juoda: Marianneista ja Valkovenäläisistä. Nostalgy! Osasin kerrankin ottaa rauhallisesti, jotta pystyin hoitamaan siskon tyttöä lauantaina. Oltiin ensimmäistä kertaa ihan kahdestaan ja meillä meni tosi mukavasti. Sisko lahjoi minua myös kaikilla herkuilla, oli sipsejä, jätskiä, karkkia ja rahkaa...
Sunnuntaina oli ihanan aurinkoinen päivä ja pääsin pitkästä aikaa koirien kanssa kunnon lenkille. Otin ystävänkin mukaan ja kierreltiin pitkin Keskuspuistoa, käytiin moikkaamassa heppoja ja istuttiin pitkään kallioilla höpötellen ja nauttien auringon valosta ja lämmöstä. Ystävä tuli vielä kylään lenkin jälkeen ja suunniteltiin vähän meidän talven ulkomaanreissua. Matkaa ei vielä löytynyt, mutta suunnitelmat jokseenkiin selvillä. Meinataan kuitenkin vielä katsella tarjouspaketteja yms. että voi olla, että suunnitelmat muuttuu vielä.
Sunnuntai illalla katsoin ensimmäistä kertaa Numero 23 (The Number 23), jossa Jim Carrey näyttelee ilman naaman vääntelemistä. Ja arvatkaas, minä tykkäsin tuosta leffasta! Eihän se mikään mahtava ollut, mutta paljon parempi kuin luulin. Eli iloinen yllätys. Katsoin toisenkin leffan, mutta siitä en sitten tykännyt juurikaan, sellainen kun Vähät rakkaudesta (Down with Love).
Sunnuntaina en olisi myöskään halunnut millään mennä nukkumaan. Kolmipäiväiset viikonloput olis just se mitä kaipaan. Mielellään siten, että perjantai olisi vapaa. Pystyisi sitten hoitamaan joitain arkisiakin asioita, joita viikonloppuisin ei voi hoitaa. Toinen juttu mikä nyt olisi kiva, olisi loma. Loma loma loma.
