Kattokaa nyt tätä

Ellalla oli kiva joulu.

Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivä tarkoittaa vapaapäivää. Tälle päivälle onkin ihan liikaa suunnitelmia. Olen yrittänyt miettiä pitäisikö tänään siivouspäivän, kauneushoitopäivän, leffa/telkkaripäivän, askartelupäivän...? Kaikkea ei millään ehdi, mutta pyykit pyörii jo koneessa ja eiliset Salkkarit taustalla. (Joo, mä seuraan Salkkareita).

Seuraavaksi ajattelin poistaa nämä yli viikon vanhat kynsilakat ja sitten voisi olla leffan vuoro. Satoi muuten Helsinkiinkin ensilumi yön aikana. Oli aika jännä mennä ulos aamulla, kun maa oli valkoinen, hassua pitkästä aikaa. Jotenkin tuntuu, että mussa on vihdoin energiaa. Syynä saattaa olla myös erittäin hyvin nukuttu viime yö. Yhtä kaikki, kiva olo!

Puuhakasta tai rauhallista Itsenäisyyspäivää kaikille, ihan oman valinnan mukaan :)

Viikot menee nopeampaan kuin ehtii sanoa HEP

Eilen oli maanantai, tänään on perjantai. Voitteko kertoa mulle miten se on mahdollista? Toisaalta ei haittaa ollenkaan, mulla ei ole mitään perjantaita vastaan, mutta vähän kauhistuttaa miten nopeaa aika menee. Kuukauden päästä jouluaatto on jo takana ja vatsassa on pari ylimääräistä kiloa herkkuja. Siskolle olen sentään ostanut jo joululahjan, muut ostokset taitaa jäädä joulukuuhun. Joka on siis jo ens viikolla, kääk! No, tänään ei panikoida, tänään vietetään perjantaita, päivistä melkein mukavinta.

126

Uusia merkintöjä 126. Bloglovinissa that is. Juu, en ole päässyt lukemaan kenenkään kirjoituksia moneen päivään. Yhtäkkiä on kova kiire sekä töissä että vapaa-ajalla. Mutta ihan hengissä täällä ollaan ja niskakin jo melkein normaali.

Olen nähnyt viime aikoina paljon ystäviäni, mm. muutamia blogisiskoja. Näin pimeänä syksynä sitä viettää mieluummin aikaa kamujen kuin tietokoneen kanssa. Monta pulloa Marlin glögiä on juotu ja suklaata syöty. Hello, finnit. Välillä sitä toivoo, että voisi vain huilia, kuten Ella-ihana ylläolevassa kuvassa.

Velhopuku

Suomessa on ollut yllättävän lämmin syksy, ei haittaa! Hankin kuitenkin Pupulle valmiiksi samettisen puvun, nyt kun hänellä ei tuota turkkia juurikaan ole. Asu on mahasta tosi iso, mutta heijastinvyöllä senkin saa kurottua kasaan. Ja Puppeli tykkää, kun on lämmin.

♥ ♥ ♥

♥

Uusi pesä

Kuten kuvasta näkee, pikku-chihuahua oli repinyt petinsä aika hyvään kuntoon, jeesus-teippikään ei pitänyt sitä enää kasassa. Tilalle ostin iglun, itse ainakin haluaisin tuollaisen ihanan, lämpimän ja turvallisen pesän.

Ella tekee tuttavuutta uuden pedin kanssa. Hyvin kelpaa hänellekin.

Vihdoin kiva syksy

Onpa kiva, kun lähipäivinä on paistanut aurinko, ja on päässyt koirien kanssa kunnolla ulos. Olen tehnyt pitkiä ja tosi pitkiä lenkkejä Keskuspuistossa, ja yhtenä päivänä ulkoilutin koirien lisäksi kameraa ja uutta 18–200 mm putkeani. Oli kyllä hieman hankalaa kuvata kahden koiran kanssa, mutta tulipahan räpsittyä.

Lenkin päätteeksi päästin koirat takapihalla vemmeltämään vapaana. On niin ihana katsoa, kun koirat nauttii juoksemista joka solullaan. Yllä olevassa kuvassa Ella syö ruohoa ja ilme on hauska. Tuo Ella on kyllä niin mahtava koira, että ei toista!

Tiistaita

Lähiviikonloput on olleet tosi mukavia, mutta menneet niin turkasen nopeaa. Viime viikonloppu alkoi tosiaan juhlimisella, eikä olekaan pitkään aikaan ollut niin kivaa iltaa. Ilta koostui höpötyksestä ja drinkeistä, joita ennen tapasin juoda: Marianneista ja Valkovenäläisistä. Nostalgy!

Osasin kerrankin ottaa rauhallisesti, jotta pystyin hoitamaan siskon tyttöä lauantaina. Oltiin ensimmäistä kertaa ihan kahdestaan ja meillä meni tosi mukavasti. Sisko lahjoi minua myös kaikilla herkuilla, oli sipsejä, jätskiä, karkkia ja rahkaa...

Sunnuntaina oli ihanan aurinkoinen päivä ja pääsin pitkästä aikaa koirien kanssa kunnon lenkille. Otin ystävänkin mukaan ja kierreltiin pitkin Keskuspuistoa, käytiin moikkaamassa heppoja ja istuttiin pitkään kallioilla höpötellen ja nauttien auringon valosta ja lämmöstä. Ystävä tuli vielä kylään lenkin jälkeen ja suunniteltiin vähän meidän talven ulkomaanreissua. Matkaa ei vielä löytynyt, mutta suunnitelmat jokseenkiin selvillä. Meinataan kuitenkin vielä katsella tarjouspaketteja yms. että voi olla, että suunnitelmat muuttuu vielä.

Sunnuntai illalla katsoin ensimmäistä kertaa Numero 23 (The Number 23), jossa Jim Carrey näyttelee ilman naaman vääntelemistä. Ja arvatkaas, minä tykkäsin tuosta leffasta! Eihän se mikään mahtava ollut, mutta paljon parempi kuin luulin. Eli iloinen yllätys. Katsoin toisenkin leffan, mutta siitä en sitten tykännyt juurikaan, sellainen kun Vähät rakkaudesta (Down with Love).

Sunnuntaina en olisi myöskään halunnut millään mennä nukkumaan. Kolmipäiväiset viikonloput olis just se mitä kaipaan. Mielellään siten, että perjantai olisi vapaa. Pystyisi sitten hoitamaan joitain arkisiakin asioita, joita viikonloppuisin ei voi hoitaa. Toinen juttu mikä nyt olisi kiva, olisi loma. Loma loma loma.

Pika-Moi

Tuntuu, että aina kun kirjoitan blogia on perjantai. Tämä viikko on jälleen kerran mennyt supernopeasti. Viikonloppu alkaa biletyksellä, huomenna siskon tyttöä hoitamaan (joka muuten hänkin täyttää kohta jo vuoden!) ja sunnuntai on vielä vähän auki. Joko Match Showhun tai sitten muuten vaan koirien kanssa ulkoilua ja sunnuntai-rentoilua. Todella todella toivon, että sunnuntaina olisi nätti päivä ja pääsisi vihdoin pitkästä aikaa koirien kanssa kunnolla ulos. Koko viikon on satanut ja on pitänyt tehdä ihan minipieniä lenkkejä, pöh. Olen tosi innoissani siskon tytön hoitamisesta, ei ollakaan ennen oltu ihan kaksisteen. Täytyy tänään siis ottaa suht rauhallisesti. Vaikka onkin ilmasen viinan bileet ;) Loistavaa viikonloppua kaikille!

Haluuun!

Haluan italianvinttikoiran. Haluan, haluan. Tahdon! Ääk, en kestä. Nyt on pakko hillitä itseni, sillä en ole ottamassa kolmatta koiraa. Niin kivaa kuin se olisikin, niin ei vaan tässä elämäntilanteessa ole kovin fiksua. On jo tarpeeksi hankalaa saada kahta koiraa välillä hoitoon, entä jos niitä olisikin kolme? Sitä paitsi asun yksiössä, enkä jaksaisi alkaa sisäsiisteysoppiin ihan heti uudestaan. Ainakaan talvella. Toivottavasti asun vielä joskus maalla/paritalossa/omakotitalossa tai rivitalossa, jossa on oma piha. Olisi niin paljon helpompaa. Mutta voi luoja, kun noi on söpöjä. Voisiko joku mun ystävistä ottaa tällaisen, niin voisin käydä sitä aina välillä paijaamassa? Anyone?

kuva poimittu netistä

Kauhee tahto blogata

Heips. Olisi kauhea tahto blogata, mutta mahdollisuus siihen puuttuu. Töissä kaikki projektit painaa päälle samaan aikaan, ja kotona ei edelleenkään ole toimivaa konetta. Huomenna olisi sitten taas torstai. Perjantaina tulee varmaan vaan löhöttyä sohvalla, pakko rentoilla raskaan viikon jälkeen. Lauantaina pidän pikkuporukalle tuparit, se on kivaa se. Että lauantai alkanee armottomalla siivouksella, kauppareissulla ja kokkailulla. Saas nähdä mitä Ella-neiti tuumaa, kun kämppään tulee yhtäkkiä kerralla 5 tuntematonta ihmistä. Pupu menee tietysti ihan sekaisin ja hyppää sylistä syliin innostuneena. Siinä se kuvassa toivottaa jo kaiffarit tervetulleeksi.

Weekend fun

Lauantaina oli rankka herätys kuudelta, kun piti olla jo kahdeksalta kampaajan tuolissa. Nyt on tukka taas hyvin, laitettiin vähän ruosteisempi puna-oranssi sävy, tummalla tyvellä, ja leikattiin kolmen sentin kuolleet kamaluudet kampaamon lattialle.

Kampaajalta suuntasin siskon kanssa Tuomarinkylään koiranäyttelyyn. Katsottiin kiinanharjakoirat, lyhytkarvaiset chihuahuat ja siinä samalla myös nämä kuvissa esiintyvät venäjäntoyterrierit; lyhyt ja pitkäkarvaiset. Näyttelyssä oli lämmin kun aurinko paistoi, mutta kylmä heti kun aurinko meni pilveen. Perus syys-efekti.

Sunnuntaina näin ystävää väsyneissä merkeissä stadissa. Tarkoitus oli mennä katsomaan The Tree of Life, mutta olimme molemmat niin uuvuksissa, että päädyimme melkein puolet lyhyempään leffaan, eli Woody Allenin Midnight in Paris'iin. Oli ihan ok, mutta en saanut mitään kicksejä siitä. Elokuvan jälkeen nautimme mahat täyteen nepalilaista Mount Everestissä. Nepskin kanssa ei voi mennä pieleen, se on aina hyvää.

Loppuilta menikin sohvalla makoillen, jossa nukuin päikkärit klo 19–20, eli ennemminkin "ilkkarit". Joka ikinen syys mulle käy samoin, eli tulen aivan valtavan väsyneeksi. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut maailman vaikein nousta aamulla sängystä. Olen vä-sy-nyt. Aloitin D-vitamiinikuurin kolme päivää sitten, jospa se alkaisi jossain vaiheessa auttamaan. Ja jos sais itsensä väännettyä takaisin salille, niin sekin voisi mahdollisesti auttaa? Ehkä ens viikonloppuna *virn*

Koira lelulaatikossa

Otsikko kuulostaa muuten ihan joltain jännityskirjalta :D

Tulin vaan kertomaan kuulumisia, sillä minullakin ollut tällä viikolla puuhakasta.

• Maanantaina ystävä tuli kylään, tarjosin punajuuri-kesäkurpitsa-vuohenjuustopaistosta ja terapiaa
• Tiistaina oli siivouspäivä, koska
• Keskiviikkona rakas ystävä tuli ensimmäistä kertaa visiitille tähän kotiini. Juteltiin niitä näitä ja paljon ravinnosta
• Torstaina oli firman bileet, joissa vierähti koko ilta ja hauskaa oli
• Perjantaina oli ihan megakamala olo, mutta töihin selvisin ja kalpeanaamaisena onnistuin tekemään jonkun verran töitäkin. Eikä siinä vielä kaikki, illalla suunnistin ystävän luokse saunomaan, jossa minua passattiin myös herkullisella salaatilla ja Pappagallon suklaajäätelöllä sekä oman maan vadelmilla. Samalla ne oli hyvästit ystävän asunnolle, sillä hän muuttaa muualle siippansa kanssa
• Lauantaina selviydyin edelleen torstain bileistä ja lueskelin muiden blogeja. Tein herkullisia tacoja, kävin koirien kanssa lenkillä auringonpaisteessa ja ehdin juuri ennen sadetta takaisin kotia. Katselin leffoja ja söin Rainbown banaanirahkan (on muuten ihanan raikas, ei yhtään äklö)
• Sunnuntaina, eli tänään, bloggailen jo toista kertaa. Olen käynyt koirien kanssa lenkillä Keskuspuistossa, syönyt taas tacoja, ja tehnyt visiitin muutamaan stadin kauppaan. Missä ne kaikki kivat syysvaatteet on vai enkö mä vaan löydä niitä? Mukaan tarttui nimittäin vain suihkusaippuaa, vesimelonin tuoksuinen vartalovoide ja yksi meikkisivellin. Nyt parhaillani mietin, että tekisinkö vähän lankkuperunoita uunissa ja katsoisin Bad Boys 2 vai ottaisinko vähän rahkaa ja joisin kahvia? Yhtään ei ole nälkä, mutta lankkuperunat maistuis kyllä aika hyvältä. Mmm...

5 vaille 700

Huomasin juuri, että olen kirjoittanut 5 vaille 700 blogautusta, huh! Aika hurjaa. Tämän kuun lopussa tuleekin kolme vuotta siitä kun aloitin blogin kirjoittamisen. Enkä ole todellakaan vielä lopettamassa. Tuntuu muutenkin siltä, että vieläkin harjoittelen kirjoittamista. En ole koskaan ollut hyvä äidinkielessä, ainekirjoituksissa tai edes päiväkirjan kirjoittamisessa, joten blogin aloituskin aikanaan tuntui tosi vaikeelta. "Entä jos kukaan ei lue mun juttuja, kun ne on niin huonoja", no olihan ne huonoja aluksi, mutta olen petrannut koko ajan ja lukijoita on riittänyt mukavasti, joten kiitos teille ja I'm happy.

Nyt on tosiaan syyskuu ja syksy virallisesti. Vielä tasan viikko sitten puin viimeisen kerran päälle kesäiset vaatteet ja kengät, ja suunnistin Ellan kanssa Kaivopuistoon Suomen Kääpiökoirayhdistyksen erikoisnäyttelyyn, ihan turistiksi vaan ja sosialiseeraamaan. Elbis oli tosi reipas.

Sää vaihteli lämpimästä ja aurinkoisesta, pilviseen ja lämpimään, pilviseen ja kylmään, kosteaan ja sateeseen... En todella ollut varustautunut kunnolla, mutta onneksi en kuitenkaan vilustunut, vaikka jalat kastuikin ja oli muutenkin vilu.

Heippa sandaalit, nähdään ens vuonna sitten taas!

Metsäseikkailuja

kuva

Asun aivan Keskuspuiston vieressä ja siellä tuleekin käytyä usein koirien kanssa metsälenkillä. Vaihtoehtoina on kävellä hiekkateitä pitkin erilaisia reittejä tai sitten sujahtaa hiekkatieltä metsäpolulle hortoilemaan. Suosin jälkimmäistä. Ikinä ei tiedä minne jalat vie, mutta eksynyt en ole vielä kertaakaan. Tai siis suunnistajan tyttärenä haluaisinkin sanoa, että en eksy koskaan. Löydän aina kotiin.

Kuvat on kännykameralla otettuja.

Kuuma kissa

Selailin vanhoja kuvia ja nämä kuvat kissoista saunassa putkahti esiin. En muista olenko jo julkaissut näitä täällä, mutta julkaisen nyt vaikka toisen kerran. Tuo ilme on mielestäni ihan paras! (voit klikata kuvan isommaksi)

Näitä olisi vaikka kuinka monta lisää, mutta ehkä nämä riittää. Hih, mitä tyyppejä.

Joku haluaa jonkun toisen ruokaa

Äiti, saanks mä?

Koiratotuuksia spurgujen suusta

"Sullon söpö koira." –"Niin onkin."

"Et säkään mikään ruma oo."

"Eihän toi mikään sivavva oo" –"Anteeks?"

"Onks toi semmonen sivavva?" -"Aa, on chihuahua joo."

"Mä luulin, että joku dalmatialainen."

"Noihan elää vaan pari-kolme vuotta." –"Kyllä pikkukoirat elää pidempään, voi elää vaikka 15-vuotiaaksi."

"Chihuahuat elää enintään 5-vuotiaaks, mä tiiän."

"Tyttäreltä kuoli kääpiövillakoira. Oisin ostanu uuden tilalle, mutta ne on niin kalliita."

"Mikä toi on?" –"Chihuahua".

"Mulla on pitkäkarvanen schäferi."

+BONUS

Noin 12-vuotiaat tytöt juttelee keskenään, en osallistu keskusteluun mitenkään.

"Oii, kissoja!" –"Ei noi oo kissoja, ne on chihuahuoita."

"Toi toinen on kyl kissa."

:D

Reporanka

Viimeisinä lomapäivinä on pitänyt kiirusta, ja olen tarkoituksellakin ollut poissa tietokoneelta. Tänään on se vihoviimeisin kesälomapäiväni tänä vuonna. Kohta menen nukkumaan, ja kun herään uudestaan tämän päivän puolella, suuntaan ystävän kanssa ensin Hietsun kirpputorille, sitten syömään hyvin ja hartaasti. En kyllä ymmärrä miten pystyn neljän viikon jälkeen yhtäkkiä menemään aikaisin nukkumaan ja heräämään kello 6:00. Skriiks! Mutta murehdin sitä sitten ensi viikolla. Nyt hyvää yötä.