Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauneus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauneus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kosmari rakastaa kosmetiikkaa

Kosmarimessujen saldoa tältä vuodelta. Olen tosiaan valmistunut kosmetologiksi 10 vuotta sitten, ja vaikka en alalla enää olekaan pidän itseni suht ajantasalla kuulumalla Suomen Kosmetologien yhdistykseen ja käymällä kerran vuodessa kosmetologimessuilla.

Eniten aikaa ja rahaa kuluu Jane Iredale mineraalimeikkien osastolla. Kuvassa mm. kuultopunat, jotka hylsyssä näyttävät paljon tummemmilta, kuin mitä itse huulille levittäessä todellisuudessa ovat.

Tuli ostettua myös kynsilakkoja, päivävoide, meikinpuhdistusaine ja muuta kivaa. Kosmetiikka

torstai 29. syyskuuta 2011

Sannalle



Tämä kirjoitus on omistettu Sannalle. Kaksi kärpästä samalla iskulla: hiukset ja tatskat. Tatskoista tosin vaan sneak peak, en ainakaan toistaiseksi halua laittaa selkeämpää kuvaa. Mietin pitkään tämänkin kuvan laittamista tänne, sillä en välttämättä halua kertoa avoimesti mitä tatuointini merkitsevät minulle. On enemmän sellainen asia, mistä voin höpistä kasvotusten.

Joten tämä kuva on nyt ainoa mikä tähän hetkeen irtoaa. Katsotaan alkaako ahdistaa niin paljon, että poistan koko kirjoituksen jossain vaiheessa. Mutta keskitytään mieluummin vaikka hiuksiini! Eikö ne olekin kivan punaiset? Tuollaiset ruosteeseen vivahtavat, luonnollisen oloiset, ei mikään purkki-oranssi.

Olen kuullut yhä useammalta kuinka tämä punainen sävy sopii minulle, joten aion olla punatukkainen ainakin tämän vuoden. Kaksi seuraavaa kampaajakäyntiäkin on jo varattu, ja kampaajalle ilmoitettu, että EI värjää niillä kerroilla minulle mustaa tukkaa, vaikka kuinka anelisin. Ehkä ensi vuonna sitten. Huomenna on muuten syyskuun vika päivä, tiesittekös sitä?

keskiviikko 3. elokuuta 2011

I call her Red

Niin, että tämmöset hiukset nykyisin. Ei ne oikeasti noin punaiset ole, kamera vääristää, mutta sainpahan pelästytettyä teidät, hah! Pääsin tosiaan yli punaisuuskammostani ja tällä mennään nyt jonkun aikaa. Hiukset on entistä huonommassa kunnossa, kun jouduttiin värjäämään vaalennuksen kautta. Ei tee hyvää kasvatusoperaatiolleni, mutta ei voi minkään, kun jotain on saatava, se on saatava hinnalla millä hyvänsä. Kun tähän kyllästyn, vuorossa tumma TUMMEMPI ruskea. (Saanko jo salaisesti himoita tummaa tukkaa?)

Töissäkin ollaan nyt kolmatta päivää loman jälkeen ja hirveetähän tämä on. Hengissä olen silti selvinnyt. Pahinta on yrittää muuttaa päivärytmiä, lomalla kun menin nukkumaan yön pikkutunteina ja nyt pitäisi yhtäkkiä mennä nukkumaan aikaisin, jotta jaksaa herätä kello kuuden aikoihin aamulla. Olen nukkunut yöt tosi huonosti ja aamulla sitten tietenkin maailman nuutunein olo. Onneksi sentään töihin pääsee nopeaa, minulla kun on nykyisin pyörä! 10 min työmatka on aika jees. Kohta polkaisen kotia, ja aion kyllä käydä ostamassa matkan varrella jätskiä.

ps. jaa, kyllä ne ehkä onkin ton väriset, blogger syö värejä!

tiistai 28. kesäkuuta 2011

I love your nails...

Olen lähiaikoina jaksanut taas panostaa kynsiin. Laatikot notkuu kaikenlaisia värillisiä lakkoja, mutta pitkään käytössä oli vain väritön kynnenvahvistajalakka. Viime viikkoina on ollut sinistä, punaista, oranssia, pinkkiä, monessa eri sävyssä. Jotenkin aika piristävää pitkästä aikaa.


keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Empty Promises

Olen kokeilija-luonne ja tämän bloginkin aikana olen testaillut yhtä sun toista. Ikuisesti etsinnässä on muun muassa täydellinen ripsari ja superkosteuttava vartalovoide. Suurin issue taitaa kuitenkin olla hikiongelmat. Olen sitä tyyppiä, että hikoilen ilmeisesti vain ja ainoastaan kainaloista. Täten tarvitsisin myös jonkun supermegatehokkaan, mutta silti hellävaraisen, antiperspirantin. Kaikkea on kokeiltu, joista viimeisempinä kokeilussa ovat olleet kristallidödö, Laveran luonnondödö, Rexonan "mineraali"dödö sekä Garnierin "mineraali"dödö. (Ja kyllä, tiedän dödön olevan lyhennys deodorantista, vaikka osa mainitsemistani ovatkin antiperspirantteja. Minulle kun dödö on yleisnimi kaikelle kainaloon tungettavalle hienestoaineelle).

Kaikki edellämainituista on ihan sukkia! Kaikista huonoin oli Laveran dödö. Aika tasoissa hengailee kristalli ja garnier, vähiten huonoin oli Rexona. Näiden testausten lomassa olen aina siirtynyt takaisin käyttämään Doven Minimising Wild Rose roll-onia. Se ei ole täydellinen, mutta paras kaikista testaamistani tuotteista.

Olen kärsinyt tästä ongelmasta teini-iästä lähtien ja myös siitä asti olen etsiskellyt the dödöä. Teininä parhaiten toimi Biothermin ja Clarinsin roll-onit, mutta sitten nekään eivät enää tehonneet. Palmolivesta tuli kamalat allergiset oireet, myös joistain muista olen saanut hirveitä kutina ja kuumotus -tunteita. Triple dryta en ole tästä syystä uskaltanut vielä testata, entä jos se on liian myrkky?

Unelma olisi löytää alumiiniton, tehokas ja hellävarainen dödö, mutta eipä taida olla mahdollista.

Niin, ja ihmettelette varmaan, että mitä tuo Vichyn putsari tekee kuvassa. No, ajattelin varoitella teitä siitä, että älkää herranjumala menkö tuhlaamaan rahaa tähän 3 in 1 -tuotteeseen. Se on huijausta. Jos haluat saada pesukarhun silmät helposti, niin siinä tapauksessa osta tämä tuote – et tule pettymään. Muussa tapauksessa kierrä kaukaa.

I've tested some deodorants (and Vichy's cleanser), and they all suck.

torstai 6. tammikuuta 2011

Operaatio: kosmetiikkaputeleiden poiskuluttaminen

Omistan ihan hirveästi kosmetiikkatuotteita. Siis todella paljon. Nyt en ole vähään aikaan ostanut mitään uutta, vaan kuluttanut kiltisti vanhoja pois. Olenkin iloinnut aivan hurjasti, aina kun olen saanut heitettyä tyhjän purkin roskikseen. Minulta on loppunut/loppumassa pari vartalovoidetta, silmänympärysvoide, kasvovoide, käsivoide, shampoo, hoitoaine, suihkusaippua, dödö, kynsilakan poistoaine ja muutamat meikkituotteet. Ihan luksusta!

Mukavampi muuttaakin ja samalla selkeyttää varastoja. Jospa ei tarvitsisi jatkossa hamstrata ihan niin hirveästi (as if).

Muuttamisesta puheenollen, sain pakattua tunnissa kaksi muuttolaatikkoa! Siis vain kaksi, on tämä hidasta puuhaa. Onneksi on tämän päivän lisäksi koko lauantai aikaa pakkailla. En kyllä tiedä miten nuo muuttolaatikot riittää, jaiks.

Tällä hetkellä pidän taukoa pakkailusta, syön aamupalaa ja katson lastenleffaa Neloselta, eli Lindsey Lohanin Ansa vanhemmille. Nautin ihan suunnattomasti välillä näistä lastenleffoista. Illalla ajattelin vastapainoksi katsoa Audrey Hepburnin Sabrinan.
Hauskaa Loppiaista!


perjantai 29. lokakuuta 2010

Varaston täydennystä

Käväisin oleilemassa Kosmetologimessuilla tuossa pari viikkoa sitten. Messut järjestetään joka lokakuu Helsingin Wanhassa Satamassa ja ne ovat suunnattu vain ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Tunnelma siellä on aivan omanlaisensa ja jotenkin saan sinne aina aikaa kulumaan vähintään kaksi tuntia.

Tälläkin kertaa jumitin eniten Jane Iredalen pisteellä, josta ostin jo viime vuonna vaikka mitä mukaani.



Jokavuotisiin ostoksiini lukeutuu myös ArtDecon luomiväri nro 27 ja Trindin kynnenvahvistaja. Decleoria ostan aina, kun merkki on messuilla mukana, tänä vuonna ei ollut.

Denova Pro on uusi tuttavuus. Ostin heiltä sekaihon kasvovoiteen ystävälleni joululahjaksi, hänellä kun tuppaa kasvot kiiltämään aika lailla, ja Denova Pron voiteen pitäisi auttaa tähän ongelmaan ja pitää kasvot mattapintaisena koko päivän.

Joulukin tosiaan on jo pian. Maanantaina starttaa marraskuu! Olen miettinyt joululahjoja; pitäisikö tänä vuonna tehdä suurin osa itse? Voi olla, että tämä ajatus tyssää ajanpuutteeseen, ja silloin on helpompi juosta kaupoille ostamaan jotain valmiiksi tehtyä.

Ajatus lähti vähän harhailemaan näistä meikeistä, joten taidanpa lopettaa tähän ja painaa julkaise-nappulaa. Hyvää viikonloppua!

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Vanha pois, uusi tilalle

Lupasin itselleni, että saan ottaa uuden hajuveden käyttöön vasta kun yksi vanhoista on kulutettu loppuun. Vihdoin L'air Du Tempsistä loppui yty ja sain käyttööni DKNY:n Be Deliciouksen. Pitkään tuota tuoksua himoitsinkin. Ihana tuoksua uudelle!

tiistai 17. elokuuta 2010

Hallelujah!

Yksi niistä kauneussuunnitelmistani oli hiusten värjäys ja leikkaus. Kampaajani on äitiyslomalla ja pohdin eri vaihtoehtoja. Piti teiltäkin kysellä, että uskaltaisiko sitä värjätä itse tukkansa vai ei? No, ennen kuin ehdin kysyä, panin tuumasta toimeen ja värjäsin! Ostin kaupasta L'oréalin sävytteen ja aloin hommin.

Siitä on aikaa, kun olen viimeksi värjännyt itse hiukset ja vannoin silloin, ettei ikinä enää. Onnistuin aina saamaan väriainetta kaikkialle. Sitä oli lavuaarissa, seinissä, lattialla, selässä, korvissa, otsassa, poskessa.... Vaan nytpä pyörsin puheeni, ja voin kertoa ettei se ollut ollenkaan kamalaa! Voi olla, että värjäysaineet on kehittyneet ihmisystävällisiksi tai sitten asiaan vaikuttaa se, ettei hiukseni yllä enää vyötärölle ja niitä on paljon helpompi hallita.
Jokatapauksessa ihan ok puuhaa, johon voin ryhtyä toistekin. Ja hiuksistani tuli sen värisetkin mitä pakkauksessa luvattiin; viettelevät hunajakuparit. Tuosta viettelevästä en tosin tiedä.. Lisäksi pätkäisin otsatukkani vieläkin lyhyemmäksi ja sitä voi nyt pitää kokonaan edessä tai sivulle kammattuna. Result: happy. Cost: 10,95€ & in total of 1 hour.

keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

joo, moon brunetti

Vuosi sitten alkanut syrjähyppy päättyi ja minusta tuli jälleen brunetti. Honey, I'm home, vai miten se meni? Mutta silti vielä aika outo fiilis. Kuka tuolla peilissä on?


BEFORE
AFTER

maanantai 7. kesäkuuta 2010

asua ja hiuksia

Eilen vietin päivääni hyvin pitkälti tässä asussa. Kovin oli vielä kylmä, muualla kuin parvekkeella. Tuuli oli nimittäin kovin viileä.

Että farkkutakkia ja huivia kaulaan vaan, ja meinas silti olla liian kylmä. Älkää antako arskojen hämätä.

Tässäpä näkyy vähän tätä uutta fledaakin. Päältä on edelleen kullanvaalea ja alle laitettiin kunnolla punaista. Esipigmentoinnit ja kaikki.

Viimeksi väri lähti viikossa, joten nyt laitettiin kunnolla punaiseksi ihan testimielessä. Seuraan siis miten väri tästä vaalenee, että tietää miten jatkossa toimia.

Tosin tällainen kun olen, niin aloin jo haaveilemaan pähkinänruskeasta tukasta. Mutta punaiseksi värjääminen antaa kyllä pähkinälle hyvän pohjan. Seuraava kampaamoaika on tämän kuun lopussa, katsotaan kuinka monta kertaa mieli ehtii muuttua ennen sitä.

Kuvat meinas ylivalottua niin pahasti, että kokeilin tämmöistä nostalgista värimaailmaa yhteen. Toimii.

nyt ei ole nenääkään sutattu kuvista, mutta täytyy toivoa, ettei kukaan internetterroristi käytä kuviani väärin...

sunnuntai 23. toukokuuta 2010

testituloksia ja vähän muutakin

Sain vihdoin otettua kunnolla käyttöön Body Shopista ostamani kasvojenpuhdistustuotteet. Ajattelin samalla esitellä niiden säilytyspaikan kylpyhuoneessamme, sillä kyllähän se liippaa toivotun sisustusaiheen läheltä.

Tässäpä siis lavuaari, jonka äärellä pesen joka ilta nassuni (aamuisin suihkussa). Etsin jatkuvasti tehokkaita kasvojenpuhdistustuotteita, jotka sopivat hipiälleni ja olen kyllä tyytyväinen näihin Body Shopin E-vitamiini sarjan putsareihin. Ne puhdistavat tehokkaasti, mutta hellävaraisesti, eikä kasvoja kiristä pesun jälkeen. Kasvovesi on ihanan öljyinen, jättämättä kuitenkaan öljyistä jälkifiilistä iholle. Iho ei jää tuntumaan tahmealta, vaan ihanan pehmeältä. Suosittelen näitä tuotteita lämpimästi, ainakin jos sinulla on kuiva/pintakuiva ihotyyppi.

Vaihdoin juuri uuden palakäsisaippuankin, jonka sain viime vuonna ystäviltä synttärilahjaksi. Tuoksu on ihanan, raikkaan saippuainen.

Samalla voisin kertoa tämän postaukseni testituloksia koskien deokristalli- ja toista luonnon deodoranttia. Valitettavasti täytyy kertoa, että ne eivät toimi. Olen jokseenkin pettynyt, sillä olisin todella halunnut alkaa käyttää luonnonkosmetiikkaa kainaloihini. Kokeilin deokristallia yksinään sekä suositellusti Laveran dödön kanssa ja vielä Laveran dödöä yksinään, mutta mikään ei toiminut. Huonoin vaihtoehto oli tuo suositeltu kaksi dödöä päällekkäin yhdistelmä, se ei toiminut minulla laisinkaan. Hukkaan meni nekin rahat. Olen nyt väenvängällä käyttänyt deokristallia yksinään, mutta seuraavaksi kaupasta lähtee mukaani Doven roll-on antipersirantti, mikä on tähän mennessä pitänyt parhaiten kainaloni kurissa. Supertehokkaista dödöistä otetaan vinkkejä vastaan suurella innolla ja mielenkiinnolla!

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Annoin kampaajan päättää...

...se teki musta punapään. Ja mä tykkään!

Sanoin, että että en todellakaan halua tummanruskeita hiuksia, mutta näin vaaleana näytän seinäkukkaselta. Vähän pohdittiin ja tuumittiin, ja päätettiin että laitetaan kullertava väri sekä kuparisia raitoja. Lopputulos on ihanan hunajakuparinen, eikä ollenkaan kirkuvan punainen. Nimittäin sellainen ei mulle sopisi ollenkaan. Sanoisin, että tämä on hyvin luonnollinen. Jonkun mielestä ei ehkä punainen ollenkaan, mutta minä pidän itseäni nyt punapäänä - jippii, olen voittanut traumani!



Kommentteja?

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

5-6 viikon välein

Ajattelin kertoa muutamalla sanalla luottokampaajastani, samalla kun odotan kuumeisesti seuraavaa kampaamokäyntiäni (joka on onneksi jo ylihuomenna)! Hiuspehkoni on tällä hetkellä aivan muodoton ja kiilloton kuivalatvaällötys.

Olen ollut luottokampaajani uskollinen asiakas jo vuodesta 2004. Seurasin häntä kampaamosta toiseen ja seuraan varmasti kolmanteenkin, jos se tulee joskus ajankohtaiseksi. Hän tarjoaa kahvin kanssa aina jotain pikkuherkkua, kuten keksiä tai fasupalaa, pääsiäisen tienoilla pääsiäissuklaata. Uudet Marimekon tarjoiluastiat ovat mielestäni aivan fantastisia, noita haluaisin kotiinkin.

Jaksan aina ihmetellä miten hän muistaa kaikki kissanristiäisetkin mihin olen osallistunut, tiedustellen niistä aina seuraavalla käynnilläni. Silti hihkaisen aina "maidolla", kun hän kysyy haluanko kahvia. Eihän sitä nyt kuitenkaan kaikkea voi muistaa.

Sanomattakin selvää, että tulemme hyvin juttuun. Uskomme molemmat horoskooppeihin ja olemme molemmat horoskoopeiltamme rapuja. Hän on minua kaksi vuotta nuorempi, mutta pidän meitä samanikäisinä. Olemme käyneet samaa koulua, mutta eri aikaan ja eri linjoilla. Nimemmekin liippaavat toisiaan läheltä.

Hän on myös ensimmäinen kampaaja joka on suostunut leikkaamaan hiukseni lyhyeksi. Se oli aikanaan selvä merkki siitä, että tämä on se kampaaja, the one. Hän on myös rohkeasti ehdottanut kaikenlaista ja minä olen lähtenyt rohkeasti mukaan kokeiluihin. Joka kerta olen tullut vähän erinäköisenä kotiin, kuin edelliskerralla. Tosin nyt olen viime aikoina ollut aika tylsä, sillä haluan kasvattaa hiuksiani, enkä liiemmin halua niitä leikattavan. Väriäkin olen halunnut vain vaaleammaksi ja vaaleammaksi. Ylihuomenna näille kuiville latvoille on kuitenkin tehtävä jotain! Väristä en tiedä, sillä toisaalta kaipaan jo ruskeaa tukkaa, toisaalta kaikki tämä vaalennusvaiva menisi hukkaan, jos nyt jo värjäisin takaisin "oman väriseksi". Ja sitten taas toisaalta tekisi mieli värjätä tämä jollain ihan muulla värillä, kuten esim. kinuskilla. Oh, the choices, the choices.

Olemme nähneet kampaajani kanssa 5-6 viikon välein jo kuuden vuoden ajan, mikä on useammin kuin näen joitain ystäviänikään, mutta pian meidät erottaa vauva, ei minun vaan hänen. Äitiysloman ajaksi pitäisi löytää uusi kampaaja, jonka käsiteltäväksi sitä uskaltaa hiuksensa antaa.

Mutta ei murehdita sitä vielä. Ylihuomenna selvinnee pääsenkö vielä kerran luottokampaajani käsittelyyn vai varaanko seuraavan ajan jostain muualta. Nyt vain miettimään mitä tälle kuontalolle tekisi. Taidanpa kysäistä olisiko kampaajallani ehdottaa vielä jotain villiä, näin viimeisen/toiseksi viimeisen kerran kunniaksi...

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Sweet

Silloin tällöin välillä, yleensä kesäaikaan, innostun lakkaamaan kynsiäni jollain kirkkaalla värillä (lue: punaisella).

Mind the revityt kynsinauhat & ihopoimut ja keskity lakkaan. Mavalan Fruity on nimensä mukaisesti hedelmäisen ihana. Onko mahdollista, että punaiset kynnet piristävät mielenkin? Ainakin olen eilen ja tänään ollut tavallista iloisempi. Go punaiset kynsilakat.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Täydellinen punainen

Ne jotka tuntevat minut, tietävät että en pidä punaisesta hiusten väristä. Uusin Pinni sai mielipiteeni muuttumaan, sillä suorastaan rakastan tätä kyseistä väriä!

Olen erityisen iloinen siitä, että malliksi on valittu kalkkilaivan kapteeni, toisin sanoen erittäin vaaleaihoinen nainen. Tämä todistaa, että ehkä minullekin kävisi tällainen tummakupari. Yleensä punaiset hiukset valkoisella ihmisellä näyttää minusta aivan karsealta, tosin poikkeuksiakin on. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että minulla on ollut nuorena punaiset hiukset ja olen näyttänyt sekä sairaalta että epäsiistiltä (hence the trauma).

Värjäyksessä on varmaan käytetty kahta eri tummuusastetta, että on saatu syvyyttä tukkaan. Täytyy sanoa, että me likes very much ja ehkä kun tästä vaaleasta alan taas tummentamaan, niin kokeilen myös punaista tukkaa. Se jääköön nähtäväksi.


maanantai 25. tammikuuta 2010

Obsessed, much?

No siinä ne nyt on, hajuveteni. Vähän nolona tosin myönnän, ettei kuvassa edes ole kaikkia tuoksujani. Olen aina pitänyt hajuvesistä ja olenkin ostanut ja pyytänyt niitä lahjaksi aina kun mahdollista.

Kuvassa näkyy monta pulloa, enkä lähde edes arvuuttelemaan kuinka monta näiden lisäksi on tullut käytettyä loppuun ja heitettyä roskiin. Aika monta, veikkaisin. Mukana myös muutama tuoksu, mitä en ole käyttänyt vuosikausiin. Kuten CK One, mikä on ostettu 14 vuotta sitten. En vaan raaski luopua noin vähän käytetystä tuoksusta, vaikka en sitä edes käytä. Järki hoi... En voi itselleni mitään. Hamsteri, kuin hamsteri.
Ja se on muuten ihan huuhaata ettäkö hajuvedet menisi muutamassa vuodessa vanhaksi. Ne sisältävät niin paljon alkoholia, että kyllä kestävät. Tietenkin säilytystapakin vaikuttaa hajuveden elinikään, mutta esim. tuo CK One on vielä täydessä iskussaan. Jos mahdollista säilytä tuoksusi pimeässä ja viileässä.

Yllä olevassa kuvassa ovat eniten käyttämäni hajuvedet. Versacen pinkki purteli tuoksuu marjoilta ja se onkin selvä kesätuoksu. Elizabeth Ardenin Provocative Woman interlude on muutaman kesän takainen kausituoksu, jota en ole raaskinut käyttää loppuun. Sen yhdistän myös kesään ja ensi kesänä se taitaakin kulua loppuun. Chanelin Chance on sen verran voimakas parfyymi, että se sopii paremmin iltakäyttöön ja on täten iltatuoksuni. L'Air du Temps, L'Eau par Kenzo, DKNY - DKNY ja Flower by Kenzo taasen ovat keveitä ja raikkaita tuoksuja päivittäiseen käyttöön. DKNY Red Delicious kulkee rajamailla, ja sopii mielestäni sekä päivään että iltaan.

Lemppareistani nämä ovat tällä hetkellä eniten käytössäni. DKNY - DKNY on muuten sellainen tuoksu mitä minulla pitää olla AINA. Tuo on varmasti jo kymmenes pulloni, en taida kyllästyä tuoksuun koskaan.

Toissa kesänä lentokentällä en kerrassaan keksinyt mitä uutta tuoksua olisin ostanut, siispä mukaani tarrautui Jennifer Lopezin 4-pack tuoksuja. Kuvasta puuttuu Glow by JLo, sillä olen vienyt sen töihin. Kuten kuvasta huomaa, en ole käyttänyt näitä kovin paljon. Ovat kyllä ihan söpöjä, matkakokoisia pulloja, joten näitähän voisi ottaa vaikka matkoille/viikonloppureissuille mukaan.

Hajuvesiä on kyllä siunaantunut niin paljon, että tuumin juuri käyttäväni edes osan näistä ensin loppuun, ennen kuin ostan yhtään uutta pulloa. En tiedä onnistunko, mutta yritän todella. Jos teillä on ratkaisu hamsterimaisuuteen, niin kertokaa ihmeessä minullekin!

tiistai 5. tammikuuta 2010

The Hair

Olisin halunnut käydä kampaajalla jo ennen joulua, mutta vakikampaajallani ei ollut aikoja. No sitten ollaan soiteltu hänen kanssaan ristiin ja rastiin, kunnes vihdoin eilen sain hänet langan päähän ja vaihtoehtona oli aika tänään klo 13:30, sillä seuraava ilta-aika olisi ollut vasta 22.1. No, en todellakaan voinut odottaa enää melkein kolmea viikkoa tämän juurikasvun kanssa, joten livahdin töistä puunattavaksi pariksi tunniksi. Valitettavasti jouduin mennä vielä takaisin töihin, mutta ei siitä sen enempää. Tässä tämä kuontalo nyt sitten olisi.

Näytän ehkä tyhmältä nuuskiessani kaulahuiviani, mutta minkäs teen.

Että tuollainen sitten. Nyt sitä on käsitelty niin rankalla kädellä, että ensi kerralla taidetaan jättää raidat väliin ja värjätä vain tyvikasvu. Ellen sitten haluakin jo tummempaa sävyä, you never know.

lauantai 21. marraskuuta 2009

Kosmetologimessujen saldoa


Kosmetologimessut olivat samana päivänä, kuin lähtö Barcelonaan. Otin päivän vapaaksi töistä ja vietin aamupäiväni Wanhassa Satamassa ihanien kosmetiikkojen ympäröimänä.

Päällimmäisenä haluan esitellä teille mineraalikosmetiikkaa Jane Iredalelta. Olen käyttänyt näitä tuotteita nyt kuutisen viikkoa ja olen vakuuttunut. En aio pitää mitään pitkää luentoa, mutta kerron muutaman tärpin:
  • tuotteita ei ole testattu eläimillä
  • 100% mineraaleja, ei sisällä mitään täyteaineita (esim. talkkia)
  • meikkipohjat ovat aurinkosuojakerroin 20, ilman kemikaaleja
  • ei tuki ihohuokosia
  • tuntuu kevyeltä iholla
Näitä kun olen nyt käyttänyt, tuntuu ettei vanhaan ole enää paluuta.


Tulipa messuilta ostettua vähän jotain muutakin. Kuten matkakokoiset Decleorin pakkaukset minulle ja matkakumppanilleni, Trindin kynnenvahvistaja ja kynsilakkoja sekä kynsinauhavoide, ArtDecon luomivärejä, Beauty is Lifen aurinkopuuterisivellin ja meikkikynä ja Ben Nyen siveltimien puhdistus/desinfiointiaine sekä meikkivoide. Noh, meikkivoiteen ostin tietenkin ennen kuin menin tutustumaan mineraalikosmetiikkaan ja nyt en oikein tiedä mitä tuolla tekisin? Ehkä laitan pahan kiertämään ja annan sen jollekin.


Messut järjestetään vain kerran vuodessa, ja se on ainoa syy miksi odottaa lokakuuta saapuvaksi. Tällä hetkellä odotan vain Joulua ja meinaan sisustaa kodin jouluiseksi ehkä jo tänään..