Senaatin Hiili Kluuvissa

Pistäydyin tässä yksi päivä ystävän kanssa glögillä, niin kuin joulun alla on tapana tehdä. Pistäytyä glögillä.

Pyörimme uudessa Kluuvissa ja päätimme testata ylimmässä kerroksessa olevan Hiili bar&bistron. No, ei olisi kannattanut. Paikka oli makuumme aivan liian fancy. Tilasimme tiskiltä terästetyt glögit. Baarimikko sanoi, että menkää vaan istumaan, meidän täytyy lämmittää lisää glögiä. Kävimme istumaan ja toinen baarimikko tuli heti perään kysymään voiko hän viedä takkimme narikkaan. Sanoin siihen, että olemme tässä vain ihan hetken. Ei auttanut, vaan takit oli annettava narikkaan, 2,50€/kpl. Sinänsä outoa, että vieressämme ollut sekalainen seurue sai kyllä pitää takit vierellään... Sitten jäimme odottamaan glögejä. Odotimme, odotimme, odotimme, kunnes vihdoin ne tuotiin pöytään. Aika perus kokoiset lasit (2–2,5 dl?). Ei ollut kovin hyvää. Rusinatkin maistui oudolle. Juomat maksettiin vasta lähtiessä, 6,50€/lasi. So not worth it. Muilla vastaavia kokemuksia?

Kynttilän polttaminen saastuttaa huoneilman

Yle Uutiset tiedottaa, että kynttilän polttaminen sisätiloissa on yhtä haitallista keuhkoille kuin esim. pakokaasut. Aika miellyttävä uutinen sinänsä, kun mä en muuta teekään, kun poltan kynttilöitä joka ikinen ilta.. Olen käyttänyt kynttilänpolttamistekniikkaa myös lämmittääkseni huoneilmaa, tässäkin asunnossa meni tänä vuonna patterit päälle vasta marraskuun puolella, joten kotia piti todella lämmittää kaikin keinoin.

Kynttilän liekki saastuttaa huoneilmaa merkittävästi. Tanskalaisen Politiken-lehden teettämän tutkimuksen mukaan kynttilän polttamisesta syntyvät nokihiukkaset vahingoittavat keuhkoja ja verenkiertoa samaan tapaan kuin pakokaasut tai ruoankäry.

Huoneessa poltettava kynttilä nostaa lehden mukaan huoneilman hiukkaspitoisuuden muutamassa minuutissa 300 000 hiukkaseen kuutiosenttimetriä kohden.

Lehti vertaa kynttilän aiheuttamia hiukkaspitoisuuksia erään Tanskan vilkasliikenteisimmän kadun ilmaan, jossa voi olla 40 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä.

Asiaa lehdelle kommentoinut ympäristöinsinööri Kåre Press-Kristiansen hämmästelee kynttilän aiheuttamien hiukkasten paljoutta. Hänen mukaansa kynttilöiden polttamista pitäisi välttää, vaikka vain osa hiukkasista olisi vahingollisia.

YLE Uutiset

Negistelyä

Periaatteeni on pitää blogini iloisena paikkana, jonne ei negistelyjä tuoda. Mutta nyt ei ole mitään hyvää sanottavaa yhtään mistään. Jos et kestä valitusta, niin skippaa tää postaus.

Ensinnäkin mun niska on niin jumissa, että pää on kipeä, oksettaa ja jopa silmiin sattuu. Tiistaina heräsin ja hyvä kun sain päätä käännettyä. Tässä on nyt sitten kärvistelty sen verran, että varasin lääkärin tälle päivälle. Katsotaan mitä relaksantteja sieltä määrätään. Illalla varmaan tajunta veks. Ehkä sit löydän nirvanan?

Toiseksi, tää pimeys ottaa niin pannuun, että on vaikea löytää positiivista sanottavaa yhtään mistään. Aurinko nousee, kun olen jo töissä. Ja sitten se laskee, kun olen vielä töissä. Ei tee koirienkaan kanssa mieli mennä ollenkaan lenkille, kun aina on pimeetä. Tänään aamulla astuin molemmilla kengillä koiran p*skaan, koska eihän tuolla näe edes eteensä. Älkääkä naurako siellä. Tai ehkä vähän saatte.

Tänä aamulla myös joku narkkari huusi mulle ohi kulkiessani: "se on lesbo, se on lesbo!". En tiedä tarkoittiko minua vai halusiko kertoa minulle, että joku on lesbo. Sinänsä ihan sama, ja kaikki saa olla seksuaaliselta suuntautumiseltaan ihan mitä haluaa. Oli vaan jotenkin pysähdyttävää kävellä pimeessä, kaikkialla oli hiljaista ja yhtäkkiä kuulee tollaista huutoa.

Että valivalivali. Kylläpä helpotti. Parempaa päivää teille kaikille!

Point taken?

Varoitus lukijoille; luvassa armotonta vänkytystä. Jos rakastat talvea, suosittelen skippaamaan tämän postauksen.

NYT meni hermot, ja sen kyllä huomaa.

Joo joo, asutaan Suomessa ja täällä kuuluu olla talvi, lumineen ja pakkasineen, tiedetään, mutta rajansa kaikella. Löydän megapakkasista vain kaksi hyvää asiaa: 1. aurinko paistaa 2. ei ole loskaa.

Tähän asti olenkin ollut sitä mieltä, että mieluummin pakkaset kuin loskakeli, mutta tässä vaiheessa ottaisin jo mieluusti ne loskat vastaan. Eihän näitä pakkasia kestä enää Erkkikään. Tässä taas vähän vänkytyslistaa:

- koiran kanssa pystyy tehdä n. 200 metrin "lenkin". Eihän se tee hyvää kenellekään. Lenkitän koirani siis sisäpihalla, jippii. Onneksi taloyhteisössämme asuu hirveästi koiria, että hajuja sentään löytyy.

- Lenkkien lyhyydestä johtuen koira on kotona kuin Duracell-pupu. Tuo minulle yksitellen, peräjälkeen kaikki lelunsa, mutta kun mami ei jaksa leikkiä koko ajan.

- allergikkoa alkaa yskittämään heti ensimmäisen pakkassisäänhengityksen jälkeen.

- nenän limakalvot kuivuu, minkä johdosta sain elämäni toisen nenäverenvuodon tässä pari viikkoa takaperin. (elämäni ensimmäisen nenäverenvuodon sain viime vuoden megapakkastalvena)

- ulkona ei voi tehdä mitään, joten vapaa-aikani olen viettänyt sohvalla, herkkuja mussuttaen. Ahterihan tässä levistyy, mutta minkäs teet.

- megapakkasilla kroppani huutaa rasvan perään. Joka päivä tekee mieli majoneesihampurilaisia, pizzaa, sipsejä ja muita rasvaisia ruokia. Odotan kesää, jolloin minun tekee mieli lähinnä salaatteja ja smoothieita.

- Myös ihoni huutaa rasvan perään, nimittäin vartalovoiteen muodossa. Ihoni on todella huonossa kunnossa, ja hilseilevien säärien lisäksi olkavarsiini on alkanut ilmestyä näppyjä, jotka kutisevat. How sexy.

- olen saanut (varhaisen asteen) PALELTUMIA varpaidenpäihini! Ne sattuvat joka askeleella. Pakko hankkia jotkut kunnon goretex-kenkulat ensi talvena.

- VR myöhästelee pahasti, ratikat ja bussit muutamilla minuuteilla. Siinä seistessä ja odottaessa ehtii manata talven moneen kertaan. (Kesällä olisin jo kävellen perillä)

- Hiukset on joka päivä ihan rumasti, koska ulkona joutuu käyttämään pipoa ja/tai huppua.

- Lounaalla käyminen tuottaa ylimääräistä ähistystä, kun pitää toppautua ja riisua, toppautua ja riisua.

- Toppavaatteissa on kylmä ulkona, mutta hiki sisällä. Se on tosin hyvä puoli, että on säästynyt rahaa, kun en ole halunnut mennä shoppailemaan toppavaatteissa. Tosin mitään rahaa ei ole säästynyt, kun niin paljon on kulunut kämppään ja tulevaan koiraan..

- synkeät suomalaiset todella ovat synkeitä this time of year. Oikein odotan sitä aikaa, kun suomalaisetkin kömpivät koloistaan ja puhkeavat kukkaan. Kesällä näkee hymyjäkin ihmisten kasvoilla.

- Okei, voisin jatkaa tätä listaa varmasti loputtomiin, mutta varmaan ymmärsitte jo pointtini. Talvi bad, kesä good.

Minua ei selvästi ole luotu Suomen ilmastoihin. Näytänkin kuulemma ihan kreikkalaiselta/espanjalaiselta. Kreikassa minua on luultu monesti paikalliseksi ja Suomessa kuulen usein: "Ootsä ihan suomalainen?". Mutta miksi olen niin nössö, etten kuitenkaan uskalla muuttaa ulkomaille? Tosin muuttaisin ulkomaille tällä sydämenlyönnillä, jos saisin kaikki ystäväni ja sukulaiseni mukaan. Huoh. Ei auta, kuin odottaa kesää. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vielä kaksi päivää pitäisi kestää -20° pakkasia, lauantaiksi on luvattu -8–-15°C. Sopii toivoa.

Se aika vuodesta

On taas se aika vuodesta, jolloin on aika valittaa talvesta. Tähän asti olen ollut vielä ihan ok talven suhteen, mutta tänään huomasin sen jälkeen kun olin laittanut kasvovoidetta, että kasvoja kiristää ja kutittaa ihan vietävästi. Siis rasvauksen jälkeen, for f*ck sake. Totesin kutinan siirtyneen koko muuhun kroppaankin, etenkin selkään ja jalkoihin, joita tekisi mieli raapia non-stop. Huomaan haaveilevani kylpyammeesta, joka on täytetty veden sijaan perusvoiteella. Lämpimällä perusvoiteella.

Puhumattakaan sitten hiuksista. Mulla on bad hair day every day. Pipo, huppu ja kuiva pakkasilma ei tee hyvää hiuksille. Ne on rasvaiset ja sähköiset ja rumat. Roikkuu vaan menemään, ilman mitään ryhtiä.

Vaatetus se vasta kauheeta onkin. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi lämmintä. Monta vaatekerrosta päällekkäin. Ahdistaa. On läskiolo. Prismasta oli toppahousut loppuunmyyty, muihin kauppoihin en ole jaksanut itseäni vielä tunkea. Niin, ja kauheinta on istua täystopattuna lämmitetyssä metrossa lähes puoli tuntia. Vähemmästäkin alkaa hiki haisemaan. Sitten vielä jotkut idiootit laittavat metron ovet kiinni perässään lähtöasemalla, kun metro seisoo paikallaan. Saanko kysyä miksi? Kuka haluaa istua sisätiloissa toppavaatteet päällä, häh?

Needles to say, odotan kesää. Odotan kesää niin paljon, että pakahdun kohta. Haaveilen (perusvoiteella täytetyn ammeen lisäksi) ulkomaan matkasta. Aurinko, lämpö, valoisuus, ranta, meri. Työkaveri on Teneriffalla, niin väärin.

Yhteenvetona: olen hilseilevän kuiva, lättähiuksinen ja hikinen yksilöressukka, joka kaipaa kesää. Onko meitä muita?

Väliaikatietoja

Huh. Tänään eka päivä, kun olen jaksanut istua tässä koneella enemmän kuin pari minuuttia. Luin juuri parisen tuntia muiden bloggareiden juttuja ja olen ihan päästä sekaisin - huh miten paljon tekstejä syntynyt, kun minä olen makoillut sohvalla.

Kävin tänään uudestaan lääkärissä ja sain lisää droppeja sekä loppuviikon sairaslomaa. Tällä hetkellä kamalinta on yöt, jolloin yskin monta tuntia, ennen kuin saan unta. Viime yönä 3:30 asti. Yskiminen ja vähäiset unet vie voimat ihan täysin ja aamuisin olen aina valkoinen laahustava haamu. Lääkäri määräsi minulle astmapiipun, jonka otan sitten avuksi ensi yönä. Vähän jo jännittää millainen yö siitä tuleekaan...

En pitkästytä enempää taudillani, vaan pistän tähän pitkästä aikaa muutaman koirakuvan.

Kertulla on pyjama ja iso maha.

Pupulla on pöyheä turkki ja pitkä kieli.

Tällaista täällä

Torstaina iskenyt tauti ei sitten ollutkaan mikään pikku juttu. Minulla on maailman kipein kurkku ja euroopan kamalin yskä. Lisäksi korvat ovat arat ja lukossa, pää on kipeä, väsyttää, silmiin sattuu. Kuumekin käväisi lähemmäs kolmeysissä. Tänään kävin lääkärillä kysymässä onko tämä tavallinen flunssa vai tarvitsenko antibiootit. Hän totesi kurkkuni näyttävän hurjalta ja kirjoitti Amoxin -reseptin. Ostin myös maitohappobakteereita, jotta vatsa ei ottaisi nokkiinsa antibiooteista.

Sitä ennen lääkitsin itseäni kaikella muulla mahdollisella. Olo on aivan kamala! Saikkua tämä ja huominen päivä, eli toivottavasti olisin keskiviikkona elävien kirjoissa. Tulen hulluksi täällä sisällä! Parempaa viikkoa teille.

Täällä on

Täällä on tänään

• pärskitty
• niistetty nenää
• maattu sohvalla
• kärsitty karvastelevista silmistä
• juotu inkivääriteetä hunajalla
• mitattu kuume

oh yes, olen flunssassa. Tätä en todella kaivannut tähän rakoon.

kuva googlen kuvahaulla

Varoittava esimerkki - älä tee näin

Avaudun nyt teillekin ihan näin varoittavana esimerkkinä. Kantapään kautta oppimisesta puhuttiin juuri töissäkin ja sitten minulle kävi näin. Raivostutti niin paljon, että blogikin sai vapaapäivän. Sitten asiaan.

Kävin tiistaina nopeasti parissa vaatekaupassa ja toisesta ostin vaalean paidan sekä kaulahuivin. Sain pienet ostokseni suureen kassiin ja suuntasin ruokakauppaan. Ruokakaupasta ostin muun muassa jogurttia, kirsikkatomaatteja ja vakuumipakatun savustetun kirjolohifileen. Olin saanut kätevästi vaatekaupasta ison kassin, joten laitoin ruokaostoksetkin sinne. Mietin siinä kassalla, että pitäisikö tuo kala pakata vielä hedelmäpusseihin varmuuden vuoksi? No en pakannut.

Pääsin kotiin ja otin ostokset pois muovipussista. VOIPER**LEJUMA**UTASAA**NA! Arvaatko oliko se vakuumipakattu kala mennyt sitten jotenkin rikki, niin että sitä kalanöljyä oli kaikkialla. Raivostuin niin paljon, etten olekaan vähään aikaan raivostunut. Poljin jalkaa lattiaan ja kiroilin suureen ääneen. Sen lisäksi, että jogurttipurkki, kirsikkatomaatit ja muut elintarvikkeet olivat kalaöljyssä, niin oli uusi paita ja huivikin. Laitoin vaatteet heti pesukoneeseen pyörimään ja laitoin normaalia enemmän pesuainettakin joukkoon ja toivoin parasta.

Kun kone oli pyörinyt, etsin märistä vaatteista tahroja, mutta niitä ei näkynyt. Laitoin pyykit kuivumaan ja aamulla tsekkasin asian uudelleen: ÖLJYTAHRAT EI OLLEET LÄHTENEET MIHINKÄÄN!!! Fairy käteen ja suoraan tahroille - hinkkausta ja jätin aineen vaikuttamaan ja suuntasin kohti työpaikkaa.

Huivista tahrat oli onneksi lähteneet, joten laitoin sen päälle töihin. Totesin siinä sitten aika nopeasti, että joo, tahrat on lähteneet, mutta haju ei. Voi %&#?+*#€%#@#!

Opetus: jos mietit, että "kannattaisko...?", niin vastaus on aina "kyllä kannattaa!!" eikä mitään muttia. Ellet sitten halua haista koko päivää kalalle...

Tänään

Tänään on ollut aamusta asti aivan kamala päivä. Kunnon matalapainetta. Ensinnäkin heräsin joskus ennen viittä linnunlaulantaan. Tein kaikkeni, että olisin saanut uudestaan unta, mutta ei. Puoli kuudelta suostuin sitten avaamaan silmät ja katsomaan paljon se kello oikein on. Mietin siinä tovin, että pitäisikö jo nousta vai köllötellä sängyssä kaikessa rauhassa. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.

Kuudelta nousin nuutuneena sängystä ja riensin koirien kanssa ulos. Pennuilta kun tulee heti herättyään pissa. Silmät ristissä (ja allergiasta turvonneena) kävelin taloa ympäri ja yritin piristyä.

Seuraava vastoinkäyminen tuli eteen, kun vaatekaapista ei löytynyt mitään päälle pantavaa. Ei valitettavasti siis päivän asu -kuvia tulossa, vaatekaapissa kun ei ole "mitään" ja uusia ostoksia ei ole tullut tehtyä. No koko päivän sitten töissä oli epämukava olo, kun päällä oli ihan tyhmät vaatteet. Lisäksi duunissa oli kiire ja hankalia juttuja selvitettävänä. Asiakaspalaveriinkin piti mennä niissä tyhmissä vaatteissa ja oli niin maanantai-olo.

Kotiin kun pääsin, niin pentu lähti meiltä pois. Ehdin menettämään sydämeni pikkuiselle 4,5:ssä päivässä ja sydän on nyt pakahtua ikävään. Ihan kamala olo.

Koti on läävä, pitäisi siivota. Miehen kanssa oli vähän kränää ja nälkäkin oli.

Nälästä puheenollen: hyvä ruoka, parempi mieli.

Ainut hyvä asia tässä päivässä on ollut makoisan salaatin syöminen lämpimällä parvekkeella.

herneenverso-paprika-viinirypäle-kirsikkatomaatti-vuohenjuusto-auringonkukansiemen salaatti.

Otin to-do vihkoni mukaan ja raapustelin siihen mitä kaikkea pitäisi lähipäivinä tehdä ja ostaa. Rakastan tehdä listoja ja kehitin jo lapsena fiksaation vihkoja kohtaan. Siinäpä kaksi rakastamaani asiaa kohtaa kätevästi.

Siinäpä oli ensimmäinen valitusvirteni. Toivottavasti toista ei tarvitsisi tehdä, ainakaan lähiaikoina. Parempaa tiistai illan jatkoa teille ja mulle kanssa!

I'm alive, ALIVE

Radiohiljaisuuteni on johtunut kipeydestä, joka vallitsi olotilaani koko viikonlopun. Kyseessä oli kuumeeton flunssa, joka veti aivan voimattomaksi, silmiin sattui ja niistää piti non-stop. Lääkkeeksi kyhäsin inkivääriteetä, mikä oli maailman pahinta. Ihan ohjeiden mukaan tein, eli vika oli suoraan maussa, ei valmistajassa. Onko parempia ohjeita, kuin

• 0,5 l vettä
• 2 rkl raastettua inkivääriä
• 3 rkl sitruunamehua
• 2 rkl hunajaa?

Tuo oli ainakin makuuni liian sitruunaista ja liian inkivääristä. Pthyi.

Mutta olen syönyt jotain hyvääkin, nimittäin olen "löytänyt" ihanan, raikkaan aamupalan. Se sisältää luonnonjogurttia, mehukeittoa (raparperi-mansikka) sekä gojimarjoja. Gojimarjat eivät ole välttämättömiä eivätkä kovin hyviä, mutta terveellisyyden nimissä niitäkin voi syödä (tai vaihtoehtoisesti jättää välistä). Jos vaikka seuraava flunssa ei iskisi lain, kun syö runsaasti C-vitamiinia sisältäviä gojimarjoja.

Viime vuoden loppupuolella söin B12-, C- ja D-vitamiineja sekä rautaa ja silloin (ainakaan muistaakseni) minuun ei tarttunut mikään tauti, mitä työpaikallakin pyöri. Jostain syystä olen nyt ollut aika laiska popsimaan mitään pillereitä ja heti iski flunssapöpö.

Ja ihan oman mieltymyksen mukaan voi joko sekoittaa jogurtin ja mehukeiton mössöksi tai olla sekoittamatta.

Onneksi sairaspäiviäni ilostutti edes vähän ihanat tulppaanit. (Jotka on muuten oikeasti liiloja, mutta valotuksella saa aikaan vaikka mitä)

Saakelin sähkö

Koin pienoisen järkytyksen toissapäivänä, kun avasin Helsingin Energialta tulleen tasauslaskun.

392,38 €

WTF?!?!??!!?!?

Yleensä, siis yksin asuessani, olen saanut tasauslaskussa aina takaisin rahaa, sitä ei suinkaan ole vaadittu minulta lisää. Olen aina ollut ekologinen ihminen ja olen kokenut ainoaksi paheekseni 10 minuutin lämpimät suihkut. Sitten tuli Mies taloon ja nyt meillä on samaan aikaan päällä 40" ja 32" TV sekä 24" iMac, mahdollisesti myös pikkuläppärini. Sitten saunotaan, pidetään vessan lattialämmitystä 24/7 365 päällä ja pakastintakin ruokitaan neljän sentin paksuisella jääkerroksella (se sentäs saatiin sulatettua pois viime viikonloppuna). Mitähän vielä? Uuni on myös päällä ainakin kerran viikkoon, kun minä pentele pyörittelen piirakan, pizzan tai pari viikonloppuisin. Puhumattakaan pyykin- ja astianpesukoneen runsaasta käytöstä. Sentään valaisimissa on energiansäästölamput, mutta ei se tässä konkurssissa paljon auta.

Ja onhan se aika surullista, ettei ihmispololla ole parempaa tekemistä, kun toljottaa joko isoa taulutelevisiota tai suhteellisen isokokoista iMacia. Minun piti alkaa harrastamaan enemmän kokkailua ja leipomista, mutta harkitsen sitäkin uudelleen, uunin sähkösyöppöyden takia. Voihan viulu.

Sanomattakin selvää, että lattialämmitys napsahti pois päältä samantien ja telkkari meni päälle vasta, kun Neloselta alkoi Huippumalli haussa klo 20.00, sitä ennen luin kirjaa, katsos kirjojakin voi lukea. Telkkari myös meni pois päältä klo 21, kun Huipparit loppuivat. Sen jälkeen siirryin siivoamaan keittiönkaappia. Oli kyllä hemmetinmoinen eyeopener tuo lasku. Vielä kun saisin Miehenkin lähtemään mukaan säästötoimenpiteisiin, varsinkin TV:n, Xboxin, iMacin sekä saunomisen osalta. Uskon, että tuo viimeinen onnistuu, mutta en tiedä miten parantaa tietokone- ja xbox addiktius, vinkkejä? Tulisi edes kesä, niin se alkaisi taas harrastamaan tennistä.

Niin, ja minä alan ihan saletisti lukemaan enemmän kirjoja, urheilemaan(?) ja harrastamaan muutakin kuin telkkareita ja tietokoneita. Siis, kun telkkarihan on päällä vaikka sitä ei katsoisi, seurana nääs. Huhhuh, kyllä on nykyihminen tullut tyhmäksi.

kuva

Pakkas- ja plussakelin plussat ja miinukset

Lähipäivien pakkaskelien myötä olen tullut huomanneeksi, että olen ehkä ainut ihminen Suomessa, joka ei näistä megapakkasista pidä. Älkää käsittäkö väärin, en pidä myöskään märästä plussakelistä. Siispä mieleeni tuli listata molempien vaihtoehtojen plussat ja miinukset.

Pakkaskeli -10 – -25°C

+ luminen maisema on kaunis

+ koirat pysyvät puhtaina, eikä niitä tarvitse pestä jokaisen rapakuralenkin jälkeen

+ aurinko-ilmiö näkyy taivaalla lähes joka päivä

+ hiukset pysyvät kiharalla, samalla käherryksellä jopa kaksi päivää peräkkäin!

+ lumi tekee ympäristöstä vaaleamman ja sitä myötä valoisemman

+ hulluja ja känniääliöitä on liikkeellä vähemmän, sillä nekin tajuavat hakeutua lämpimään

+ halutessaan voi talviurheilla suksien, luistimien tai pulkan parissa

+ voi sulattaa pakastimen, viemällä pakasteet sulattamisen ajaksi kätevästi parvekkeelle

– koirat jäätyvät katkaravuiksi jo parin metrin "lenkin" jälkeen

– nenä vuotaa, silmät vuotaa, naama jäätyy ja reidet menettävät tuntoaistinsa

– julkisten kulkuneuvojen käyttäminen täystoppaus päällä aiheuttaa ikävän hikireaktion, mutta kuka jaksaa joka päivä pakkautua talviarsenaaliin kotona, riisua päällysvaatteet metrossa, pukea ne takaisin päälle päättärillä, kävellä töihin ja riisua ne taas pois...? Ja tämä kaikki sama uudestaan kotimatkalla, ei kiitos.

– maa on liukas, jonka seurauksena voi käydä kuten työkaverille viime talvena -> kaatui kätensä päälle -> kyynärpäämurtuma -> leikkaus -> iso, ruma arpi -> tolkuttomasti sairaslomaa

– ihoni, varsinkin käsissäni, on kuin vanhan mummon parkkiintunut nahka. Revin kynsinauhojani entistäkin enemmän

– maa on jäinen -> ellei kengissä ole tarpeaksi korkeaa platoa, varpaat jäätyvät tunnottomiksi

– autoilijat on mielipuolisia ja osaamattomia liikenteessä

– pakokaasut ja saasteet jäävät pyörimään maantasalle, eivätkä haihdu taivaalle

– on vaikea hengittää ja limakalvot kuivuvat, yskittää

– pipon ansiosta hiukset lyttääntyvät, rasvoittuvat ja sähköistyvät

– junat, bussit ja ratikat myöhästelevät paljon tai muuten vain takkuilevat

– lähipuistossamme ei ole talvikunnossa pitoa, eli jos sataa paljon lunta, puistoon ei ole varsinkaan koirien kanssa asiaa (pikkuiset uppoisivat lumeen)

Plussakeli 0 – +7°

+ ei palella, joten ei tarvitse pukeutua michelin-ukoksi, kun lähtee ulos

+ ei palella, joten voi pukeutua kivemmin, vaikka mekkoon tai hameeseen

+ ei palella, joten ei tarvitse käyttää pipoa, joten hiuksetkin pysyvät nätimpänä

+ koiriakaan ei palella, joten niitä pystyy lenkittämään vähän pidemmästi

+ auto lähtee ongelmitta liikkeelle, eikä sitä tarvitse kaivaa esiin lumikinoksen alta

+ julkiset kulkuvälineet pysyy varmemmin aikataulussaan

– kun olet ensin käyttänyt aamulla 10-15 minuuttia hiustesi kihartamiseen, ovesta ulos astumisen jälkeen ei mene kuin pari minuuttia ja hiuksesi ovat jälleen suorat

– jos sataa, se tulee alas vetenä tai räntänä

– ei ole lunta

– loska - tämä ei tarvitse selittelyjä

– ulkona on yleisesti ottaen pimeää, märkää ja synkkää

Pakkaskeli sai näemmä enemmän sekä plussia että miinuksia. En oikein tiedä mitä johtopäätöksiä tästä täytyisi vetää. Olen jokatapauksessa iloinen, että Joulu on valkoinen, oli sitten megapakkaset tai ei.

Jos pakkanen laskee alle -25°, niin tämä tyttö pysyy ihan saletisti himassa. Töihin minut saa vain tilaamalla kuljetuksen kotiovelta töihin ja takaisin kotiovelle.

Niin, ja jos jotakin jäi hämäämään mikä sitten olisi mieluiseni sää, niin sellainen -6° korkeapaine, lunta ja aurinkoa, ei tuulta eikä lumipyryä olisi mun juttu näin talvella. Mutta let's face it, kesää tässä jo odotan.

kuva1, kuva2

Da Boots.

Erimukava viikonloppu takana. Olen vihdoin (puolen vuoden tauon jälkeen) aloittanut jumppailun, ja sillä se viikonloppu alkoi. Venyteltynä ja vetreänä jatkoin iltaa ystävälle, jota en ollut nähnyt pitkään aikaan. Siellä oli muutakin porukkaa ja heidän seurassaan tuli lipitettyä pullollinen Lambruscoa. Kun toiset lähti baariin, minä lähdin kotiin. Perus.

Lauantai alkoi Engelin ranskalaisella aamiaisella ja ystävän seuralla.

Aamupalan jälkeen kiertelimme kaupungilla, lähinnä kenkäkaupoissa. Ystäväni löysi itselleen "krokotiilinnahkasaappaat" ja minä yritin etsiä itselleni söpöjä maihareita tai saappaita. Maihareita ei löytynyt, mutta nämä ihanaiset biker-bootsit kylläkin.

Ei ne nyt varsinaisesti mitkään bikerbootsit ole, mutta sellaisia ne mielestäni lähinnä muistuttaa. Paksuista koroista en ole pitänyt vuosikausiin, mutta näihin ne jotenkin sopii ja pidän siitä, että ne eivät ole tasapaksut koko matkalta.

Ne pääsivätkin tänään ensimmäistä kertaa jalkaan, kun kävimme vanhempieni luona syömässä. Mummikin oli paikalla, sekä siskoni ja hänen miehensä. Äiti oli tehnyt hyvää sapuskaa ja toivomaani jälkiruokaa (eräänlainen juustokakku). Nelisen tuntia vierähti siellä ja loppuillan olen siivoillut kotona keittiönkaappeja sekä katsonut elokuvan Moon.

kuva

Tällä hetkellä ahdistaa jo valmiiksi ajatus mennä huomenna töihin, mutta kai se on vaan kestettävä. Jospa menisi aikaisin nukkumaan ja yrittäisi olla näkemättä työhön liittyviä painajaisia. Yes, I'll try.

Postauksesta piti tulla iloinen, mutta en mahda mitään tällä hetkellä vellovalle negatiivisuusfiilikselle. Jos tälle olotilalle ei pian tapahdu jotain, niin on varmaan pakko lopettaa töissä ja alkaa miettiä mitä sitä oikeasti haluaa elämässä tehdä. Voi kun olisi selvä visio siitä! Tällä hetkellä pinnalla ovat korusepäksi ryhtyminen tai kielien opiskelu avoimessa yliopistossa. Viikon päästä voin olla jo toista mieltä... Tiedätkö sinä, mikä sinusta tulee isona?

Goodbye ER

Eilen tuli telkkarista Teho-osaston viimeisen kauden viimeinen jakso. Mieli on haikea. 15 kokonaista kautta takana.

Kun olin lapsi, seurasimme tätä yhdessä koko perheeni kanssa. Joka viikko kokoonnuimme olohuoneeseen jännittämään Tehiksen uutta jaksoa. Monesti otimme jotain iltapalaa tai herkkua kyytipojaksi, mutta totesimme hetken päästä, että "ainiin, ei sitä oikeen voikaan syödä, kun telkkarissa näytetään suolen pätkiä". Hups.

Jokunen kausi minulta jäi osittain tai kokonaan näkemättä villeimpinä nuoruusvuosinani. Olihan sitä nyt parempaakin tekemistä kuin tv:n tuijottelu. Haluaisin kuitenkin kerätä kaikki kaudet dvd:llä hyllyyn. Siinä vierähtäisikin tovi, kun katsoisi kaikki jaksot läpi.

Ja totta kai sitä on jokaisessa tv-sarjassa lempihahmoja. Minä pidin erityisesti Mark Greenestä, Doug Rossista, John Carterista, Luka Kovacista, Abby Lockhartista, Neela Rasgotrasta ja Carol Hathawaystä. Ja olihan se Dr. Bentonkin ihan kiva.

Hehkuttaisin tähän väliin vielä Luka Kovacin esittämää Goran Visnjiciä, mmm, mikä namupala.

Valittamista ei ole muissakaan näyttelijöissä, oikein ammattitaitoista porukkaa koko sakki. Oli myös hauskaa, kun vierailevina näyttelijöinä kävi isoja nimiä, kuten Forest Whitaker, John Leguizamo, Stanley Tucci, Sally Field, William H. Macy ja Susan Sarandon.

Jää hyvästi, kiitos kun viihdytitte, itketitte ja ilostutitte minua yli puolet elämästäni.

Palmusunnuntai

Olin varannut virpojille ihania pieniä suklaamunia, mutta ei käynyt oven takana yhtä ainutta noitaa. Vitsat jäi saamatta, mutta munia riittää vaikka muille jakaa... Olisin niin kovasti halunnut muutaman pirteän, sulilla koristellun pajunvitsan koristeeksi maljakkoon. Hö.

Hiljaiseloa

Blogini on ollut hetken hiljainen, syystä että olen ollut taas vähän kipeänä. Mies on ollut 39-asteen kuumessa jo viime keskiviikosta, ja tietenkin taudin piti tarttua minuun. Onneksi tällä kertaa paljon lievempänä. Olin perjantain jumpassa todella heikkona ja kuvittelin sen johtuvan siitä etten ollut syönyt kunnolla koko päivänä. Suihkussa jouduin ottamaan seinästä tukea, kun pyörrytti niin. Illan huilin sohvalla, johon nukahdinkin jossain vaiheessa. Yöpuulle menin jo yhdeksältä. Lauantaina oli tarkoitus mennä ostamaan jumppavaatteita, mutta oli niin kamala olo, että pakko oli viettää koko päivä sohvalla maaten. Heikotti, pyörrytti ja oksetti. Mikä ihana tapa viettää lauantaita! 

Sunnuntaina raahauduin Messukeskukseen, sillä olinhan saanut kollegaltani ilmaiset liput viikonlopun Sisusta!, Omakoti, Omamökki & Kevätpuutarha -messuille. Pyörittiin ystäväni H:n kanssa siellä reilu tunti, kunnes nälkä ajoi meidät Pizza Hutiin. Kotiin päästyäni lämpö oli taas noussut. Illan makoilin sohvalla, eikä nukkumaan mennessä onneksi ollut enää lämpöä. Täällä töissä sitä nyt ollaan, joten ehkäpä aloitan tekemään töitä ;)

Hyvää alkanutta viikkoa!

Not so impressed

Tänään tupsahti postiluukusta Hennesin ensimmäinen sisustuskatalogi. Selasin sen vasta äsken läpi, ja täytyy sanoa etten ole kovinkaan vaikuttunut. Ehkäpä se onkin suunnattu vähän nuoremmalle yleisölle. Voi olla isokin suksee teinityttöjen keskuudessa, mutta ei selvästikään mun juttu. Lisäksi selatessa tuntui lähinnä, kuin olisi katsellut Ikean kuvastoa. Paitsi että Ikean kuvastoa selailen ihan mielelläänkin.. :)

Äsht, kipeys

Voi kurjuus, taas kipeänä :( Juuri, kun puhuttiin P:n kanssa lauantaina, että olen välttynyt alkuvuoden vellovilta flunssa-aalloilta, niin enköhän tule muutama päivä myöhemmin kipeäksi >( Ja siis ihan perusflunssaa taas. Kurkku kipeä, nuha, lämpöä ja kolottava olo. Pää kipeä ja väsyttää. Ja just nyt en todellakaan halunnut tulla kipeäksi. Tämä voi olla hyvin muilta tarttunut virus/bakteeri, sillä kaikki on töissäkin vuoronperään kipeänä, ja viime perjantain syntskäjuhlissa yksi juhlijoista oli kipeä.. Tai sitten olen vilustuttanut itseni. Nimittäin kyllästyin käyttämään paksumpaa talvitakkiani, siispä kuljin muutaman päivän ohuessa villakangastakissa, siitä huolimatta että palelin. Voi minua, aikuista ihmistä. Enkö koskaan opi? Täällä sitä sitten podetaan kotona, tylsistyneenä. 

Auttamattomasti koukussa

Tutustuin ystäväni Riehun kautta Nelliinan vaatehuoneeseen ja olen aivan koukussa! Oli pakko tulla laittamaan tunnustus omaan blogiin, juuri vietettyäni tunnin lukiessa Nelliinan vanhoja kirjoituksia. Kiitos Nelliina sopivan höpsöistä kirjoituksistasi :) "Tyttösoopaa", sanojesi mukaan.

Tänään oli töissä harvinaisen kettumainen päivä, mokasin, korjasin, toivon parasta. Onneksi töitten jälkeen päivä on tuntunut ihan kivalta, tai ehkä ennemminkin kyseessä on ilta. Huono päivä, hyvä ilta. 

Iltapalaksi söin mozzarellasalaattia, jonka jälkeen tein pitkästä aikaa makaronilaatikkoa (kanan jauhelihasta tietenkin). Kokeilin uutta reseptiä - munamaidon tilalla Koskenlaskijajuustoa. Ja hyvää tuli! En ehkä osannut tehdä sitä oikein. Täytyy huomenna tarkistaa työkaveri V:ltä että miten se juusto pitikään lisätä tuohon laatikkoon.. En meinannut saada sitä sulamaan joukkoon. Mutta hyväähän siitä tuli, kun piti maistiainen tietenkin uunituoreena ottaa. Huomenna sitten evääksi töihin, eli lounaalla iso annos makrulootaa naamaan, ketsupilla tietenkin. 

Tänään taas keskiviikko ja saunapäivä, joten eikun löylyihin löhöämään!