Grillailtiin vartaita ja syötiin ne ulkona fetasalaatin ja perunoiden kera.
Syömisen jälkeen kasteltiin pitkä tovi pihan kukkia ja laitettiin sauna päälle. Ukkonen jyrisi näitä puuhastellessa jossain kaukana, todella vaimeasti.
Koko maa peittyi jään alle, josta seurasi aavemainen efekti: lämmin maa kohtasi jäiset murskat, syntyi höyryä. Ilman lämpötilakin laski 28° -> 16,5°.
Ystävää pelotti, mutta minusta se oli vain jännää. Kun pahin oli ohi, kipaisin lisäämään saunaan lisää puita ja pian pääsimmekin jo saunomaan. Lauteilla ollessa kuulimme toisen ukkoskuuron lähestyvän. Ja niin saimme taas jännittää. Tällä kertaa ei onneksi satanut kuin vettä.
Saunanraikkaana teimme bruschettaa ja joimme kuplivaa.
Aamulenkin ja aamupalan jälkeen luimme hetken kirjoja ulkosalla, teimme ruokaa, siivosimme, pakkasimme ja lähdimme kohti kotia. Tällaiset pienet pyrähdyksetkin maalla tekevät todella hyvää. Ja mikäs sen parempaa, kun seurana ystävä jonka olen tuntenut koko ikäni.