Riehulassa

Bloggaavakin Riehu on yksiä parhaimpia ystäviäni. Olemme tunteneet kutakuinkin viisi ystävällistä vuotta. Vuosien varrelle on mahtunut paljon kahvitteluja, juttutuokioita, naurunpyrähdyksiä, hiusvärien ja vähän tyylienkin muuttumisia, PMMP:n keikkoja, syöpöttelyä, herkkuja, yökyläilyjä, Singstaria, työjuttuja, vankilaruokaa, lounastaukopiknikejä, yhteisten harrastusten aloittamista, lopettamista ja jatkamista, blogitalkeja, Paskistelua, kosmetiikkavinkkejä, puhetulvia, liioittelua, dramatisointia, analysointia, juhlia ja ihanat häät. Unohtamatta yhteistä rakkauttamme kaikkea suolaista - kuten sipsejä ja halloumia - kohtaan.

Tänä vuonna vielä pari Musen keikkaa, mökkeilyä, grillailuja ja varmasti sitä kovaäänistä puhetulvaa. And many years to come.

Tämän kirjoituksen piti kertoa vain maanantaisesta vierailustani Riehulassa, mutta ihanasta ystävästä piti kertoa vähän enemmästi.

Jokatapauksessa olin siis maanantaina Riehulassa viettämässä aikaa ja viihdyinkin iltaan asti. Ja mikäs siinä viihtyessä, kun tarjolla on pehmeitä vaniljapullia, lempikeksejäni (Doris) sekä hyvää kahvia isosta mukista.

Myöhemmin tarjottiin vielä siideri- ja kivennäisvesilasilliset tuoreen aviomiehen toimesta pöytään ja samainen chef loihti meille vielä maistuvaa salaattia. Kyllä mun kelpasi!