Maissitacot to die for

Gluteenitonta herkkua saa loihdittua täyttämällä maissitacoja.

Salaattia, kurkkua, paprikaa, juustoa, cremefraichea, salsaa ja vaikka mausteista paputahnaa.

Niin hyvää!

Suklaamuna päivässä pitää mielen iloisena

Olen tainnut kohta jo syödä tulevan pääsiäisen saldon suklaamunia. Bambia, Iinestä, Dumboa, Plutoa... No mutta, eihän noissa niin paljon suklaata ole, pelkät kuoret vain. Eiks niin?

Mums, mums.

"Emmä silleen tykkää juustosta"

Siitä ei ole varmaan vuottakaan, kun tokaisin ystävälleni, että "Emmä silleen tykkää juustosta". Minulle kun on tullut mieleen juustoista puhuttaessa vaan edamit, emmentalit ja homejuusto. Leivän päälle en ole tykännyt juustoa laittaa ja homejuustot ei ole mun juttu, niinpä olen ajatellut etten tykkää juustoista. No mitä vielä, olen ihan juustohullu! Tsekkasin joku aika sitten jääkaappini sisällön, ja löysin sieltä seitsemän eri juustopakettia. Että en tykkää juustoista vai?

Hyvää perunasta

En ole ikinä ollut perunan ystävä. Pienikokoiset uudet perunat kesäisin on ihan jees, mutta vain jos joku niitä tarjoaa – itse en ole perunaa ostoskoriini laittanut. Paitsi nyt! Olen ollut viikon täysin ilman viljatuotteita ja jotainhan piti keksiä niiden tilalle. Ostin Rosamunda perunoita ja tein niistä Sort of Pinkin innoittamana lohkoperunoita. Tuli niin taivaallisen hyviä, että kokkasin niitä sitten kolmena päivänä peräkkäin..

Vastarannan kiiskinä sovelsin hieman reseptiä ja käytin kolmen perunan ja muutaman kesäkurpitsakiekon marinointiin:

• 0,5 dl luomu oliiviöljyä
• 1 tl merisuolaa
• Kuuma Etelä-Amerikka mausteseosta
• Chilijauhetta
• Mustapippuria
• Sitruunapippuria
• Rosmariinia
• valkosipulinkynsi puristettuna

Uunissa 225° 25 min, keskitason ylimmällä tasolla. (Laitoin grillivastuksen päälle viimeiseksi 10 minuutiksi)

Pari ehdotonta vinkkiä: 1. käytä tarpeeksi öljyä 2. leikkaa lohkoista tarpeeksi ohuita – mikään ei ole kamalampaa kuin kuiva ja sisältä raaka lohkoperuna.

Sunnuntaina marinoin ja laitoin pellille Rosamunda perunan seuraksi porkkanaa, paprikaa ja kesäkurpitsaa. Kyllästymisen uhalla, taidan tehdä tänään samoin.

Puppy Love

Needles to say, että mun elämä on nyt yhtä chihuahuan pentua. Ella on niin ihana, niin ihana! Haluaisin vaan olla sen kanssa kotona. Pitäis olla ihan laillinen äitiysloma, kun tulee pentu taloon. Huoh.

Moi, mie oon Ella

Moi, mie oon Ella. Saavuin uuteen kotiini muutama päivä sitten ja miun uusi äiti on kyllä ihan höpsö. Se koko ajan höpöttää miten mielettömän ihana, söpö pikkutermiitti olen. Mä mikään termiitti ole. Mie oon chihuahua. Suuri ja uljas chihuahua. Ainakin sielultani. Vähän pistää harmittamaan, kun sohvalle tai sängylle en vielä yllä hyppäämään. Joku päivä mie vielä niille näytän.

Mamma harmittelee, kun miusta saa niin huonosti kuvia, mutta kuka nyt jaksaa kauan paikalla olla? Emmie ainakaan, miusta on paljon kivempi juosta menemään ja saalistaa leluja. Ja syödä, se vasta lystikästä onkin. Mammalla on aika kiva massu, sen päällä on mukava ottaa koiranunia.

Välillä se pistää miut narun jatkeeksi ja sitten mennään ulos. En kyllä yhtään ymmärrä miksi. Siellä tuulessa ja tuiverruksessa sitten aikamme köpötellään ja tullaan takas sisälle, eihän tuossa oo mittään järkeä. No, mie sitten teen lenkin kunniaksi pissit paperille, ko tulee semmonen olo, että joku tarkotus sillä ulkoilulla on oltava.

Ainiin, täällä asuu joku toinenkin karvaolio. Mie en tiiä mikä se on, ihan erinäköinen kuin minä. Isompi ja karvaisempi. Mut mie haen tukea siitä, ku se on kuitenki enempi miun oloiseni kuin tuo kaksjalkanen. Ja tänään se jäi miun kanssa tänne, kun mamma lähti koko päiväksi jonnekin. Aika kiva, niin ei tarvinnu yksin jäädä ihmettelemään. Mut nymmie en jaksa enää istua enää tässä, kun olis vähän parempaakin tekemistä. Että terppa vaan ja tavataan taas!

My life

Hups, viime kerrasta onkin jo melkein viikko. Viikkoon on mahtunut muun muassa seuraavaa:

- ystävälauantai: päiväleffassa The Adjustment Bureau, Pizza Hutin salaattibuffet, Kitty'sissä valkkarilasilliset ja perus hengausta mun luona iltaan asti

- siskosunnuntai: epävirallisessa koiranäyttelyssä kehäsihteröintiä toisella paikkakunnalla, pikaillallinen lapsuudenkodissa

- maanantai oli onnen- ja epäonnenpäivä: sairastuin vatsatautiin, mutta sain maailman ihanimman pikkuchihuahuan luokseni

- tiistai ja keskiviikko on mennyt parannellessa taudista ja tutustuessa uuteen olioon. Oliosta lisää myöhemmin. Sen voin sanoa, että I'm in love.

Curious Dog

Pupu tykkää katsella parvekkeelta ulos. Yleensä se seurailee elämää ihan tuossa oven edessä, mutta tällä kertaa halusi olla mammaa lähellä. Mamma taas haluaisi, että tulisi kunnolla kevät ja voisi alkaa viettämään aikaa parvekkeella. Ajattelin hankkia sinne sellaisen suorakaiteen muotoisen kukkaruukun, roikkumaan kaiteen yli. Siihen sitten keväällä vaikka narsisseja ja kesällä orvokkeja. Fantsua!

Kortittelua

Paskis kokoontui männä-harmaana-sunnuntaina ja sai aikaiseksi suhteellisen värikkäitä kortteja. Luovuus ei ollut huipussaan, mutta oli mahtavaa päästä pitkästä aikaa paskistelemaan! Kuvassa näkyy minun aikaansaannokset. Nyt syyhyttäis tehdä muutama lisää...

Black Swan

Ei voi muuta sanoa, kuin että Black Swan oli hu-hu-huikea!

Kävin katsomassa leffan toissa viikonloppuna, ilman että tiesin siitä mitään muuta, kuin että siinä esiintyy Natalie Portman ja Mila Kunis. Olin visusti sulkenut silmäni kaikelta arvostelulta, trailereilta ja muilta. Ja hyvä niin! Sen takia en arvostele leffaa täälläkään sen enempää. Menkää katsomaan Black Swan elokuvateatteriin ja yllättykää itse.

Viimeiset ajat kynttilöille?

Kevät tekee ihanaa tuloaan ja päivät ovat jo superaurinkoisia heti aamusta alkaen, ihanaa! Silti vielä iltaisin poltan kynttilöitä, mutta tiedostan että kohta on aika keksiä jotain uutta sivupöydän koristukseksi. Mitähän se voisi olla?

Todistusaineistoa

Ystäville olen kertonut, kuinka saan kerätä koirani leluja lattialta, samalla tavalla kuin moni korjaa ihmislastensa jälkiä... Tässäpä sitä todistusaineistoa viikonlopulta. Ne on kaikki vielä nätisti jonossa, että mua nauratti. Näyttää ihan lavastetulta tilanteelta, mutta eipä ole, vaan täyttä todellisuutta.

Tämä alempi kuva taas on lavastettu koiran osalta; halusin sen välttämättä mukaan kuvaan.

Villihevoset saa mun sydämen hymyilemään

Lyhyesti virsi kaunis. Olen kuullut paljon hyvää, enkä yhtään huonoa, viljattomasta ruokavaliosta ja päätin vähentää hurjasti viljatuotteiden määrää ruokavaliostani. Viljan syöminen voi aiheuttaa masennusta, nivelrikkoa, silmien kuivuutta, migreeniä, diabetesta, vatsa - ja suolistovaivoja jne. Tiedän ihmisiä, jotka ovat päässeet em. vaivoista eroon ja lisäksi laihtuneet hurjasti, jätettyään gluteenin ruokavaliostaan. Aiheesta mm. täällä.

Lähdin liikkeelle ihan pienestä asiasta ja ostin gluteenitonta aamumysliä. Maku oli iloinen yllätys, tosi herkkua! Iltaleivät ajattelin korvata hedelmillä ja kasviksilla, pastan quinoalla ja riisillä. En nyt ainakaan alkuun rupea totaalikieltäytyjäksi, mutta uskon, että vähentämisestäkin on hyötyä.

Aamupalaa syödessäni katsoin Avara luontoa, jossa oli aiheena Oriiden taisto. Villihevoset on jotain niin ihanaa, että ne saa mut ihan sanattomaksi.

Jälkiruoka vaihtoehto

Viikonloppuna kaupassa ollessani päätin ostaa jotain erilaista jälkiruoaksi. Lautaselle päätyi paketillinen leipäjuustoa ja nokare lakkahilloa. Ja oli kuulkaas hyvää! Myös koirani on ihan hulluna juustoon, joten hänkin sai synttäreidensä kunniaksi kourallisen näitä namupaloja. Tänään jälkkärin virkaa toimittaa Danonen persikkajogurtti, joka on oiva jälkiruoka vaihtoehto sekin.

Laskiaistiistai ja Naistenpäivä

Laskiaistiistaina ei vaan saa, vaan silloin pitää syödä laskiaispullia. Omani höystin hyvällä, vahvalla kahvilla.

Tänään on myös naistenpäivä ja vähintääkin tänään kaikki naiset ansaitsevat kukkia, vaikka olisikin itse hankittuja.

Laskiaispullia ja tulppaaneja, aika kiva tiistai.

I dreamed a dream

Viime yönä olin hyvin läheisissä tekemisissä Mark Sallingin kanssa. Meillä oli oikein mukavaa ja hän oli ihan rakastunut minuun.

Unessa yllätyin kuinka mukava hän olikaan oikeasti. Totesin, että ei hän olekaan sellainen ylimielinen kuin antaa olettaa, vaan herkkä ja huomaavainen nuori mies.

Joka oli siis rakastunut minuun.

Lisää tällaisia unia!

kuvat google imagesista

Läppärivapaa viikonloppu – ja maanantai

Sain tehtyä viikonloppuna aika paljon suunnittelemiani juttuja, which was nice. Ja sunnuntai oli täydellinen talvipäivä! Kävin koiran kanssa keskuspuiston metsissä tunnin lenkillä, me nautittiin kauniista maisemista, lämpimästä päivästä ja auringonpaisteesta. En muista koska olen viimeksi nauttinut talvipäivästä niin paljon.

Muutenkin on kyllä niin eri fiilis, kun ilmat on vihdoin lauhtuneet. Olen jopa kävellyt töihin ja takaisin eilen ja tänään, ja suunnitelmissa olisi reippailla vielä koko loppuviikko. Ehkä jopa säiden salliessa koko kevät ja kesä, jos oikein innostun. Tuskin. Mutta kuitenkin. Se on mahdollisuus.

Yksi asia muuten mitä en tajua tässä nykyisessä sinkkuelämässäni on, että mistä ihmeestä noita tiskejä oikein sikiää? Joka ikinen päivä pitää olla tiskaamassa, en tajua. Tässä täytyy alkaa vakavasti harkitsemaan pöytäastianpesukoneen hankkimista. Joskaan, ei sille taida tilaa olla. Damn it.

Kuvistakin voi päätellä, että olen vihdoin siirtynyt halloumihampurilaisista toisiin ruokiin; lähinnä salaatteihin ja smoothieihin. Ostin elämäni ensimmäistä kertaa tofua, marinoitua ja luomu sellaista. Paistoin pannulla ja lisäsin salaattin. Tofu maistuu hämmentävästi ihan makkaralta. Vähän sekavat tunteet sen syömisestä. Ei ehkä ihan mun juttu. Mutta kiva, etten ole sille enää allerginen! Voin sitä siis tarvittaessa syödä kuitenkin.

Nyt on se aika vuorokaudesta, kun pitää siirtyä sohvalle ja laittaa aivot narikkaan. Muksaa tiistai-iltaa!