Varoitus lukijoille; luvassa armotonta vänkytystä. Jos rakastat talvea, suosittelen skippaamaan tämän postauksen.
NYT meni hermot, ja sen kyllä huomaa.
Joo joo, asutaan Suomessa ja täällä kuuluu olla talvi, lumineen ja pakkasineen, tiedetään, mutta rajansa kaikella. Löydän megapakkasista vain kaksi hyvää asiaa: 1. aurinko paistaa 2. ei ole loskaa.
Tähän asti olenkin ollut sitä mieltä, että mieluummin pakkaset kuin loskakeli, mutta tässä vaiheessa ottaisin jo mieluusti ne loskat vastaan. Eihän näitä pakkasia kestä enää Erkkikään. Tässä taas vähän vänkytyslistaa:
- koiran kanssa pystyy tehdä n. 200 metrin "lenkin". Eihän se tee hyvää kenellekään. Lenkitän koirani siis sisäpihalla, jippii. Onneksi taloyhteisössämme asuu hirveästi koiria, että hajuja sentään löytyy.
- Lenkkien lyhyydestä johtuen koira on kotona kuin Duracell-pupu. Tuo minulle yksitellen, peräjälkeen kaikki lelunsa, mutta kun mami ei jaksa leikkiä koko ajan.
- allergikkoa alkaa yskittämään heti ensimmäisen pakkassisäänhengityksen jälkeen.
- nenän limakalvot kuivuu, minkä johdosta sain elämäni toisen nenäverenvuodon tässä pari viikkoa takaperin. (elämäni ensimmäisen nenäverenvuodon sain viime vuoden megapakkastalvena)
- ulkona ei voi tehdä mitään, joten vapaa-aikani olen viettänyt sohvalla, herkkuja mussuttaen. Ahterihan tässä levistyy, mutta minkäs teet.
- megapakkasilla kroppani huutaa rasvan perään. Joka päivä tekee mieli majoneesihampurilaisia, pizzaa, sipsejä ja muita rasvaisia ruokia. Odotan kesää, jolloin minun tekee mieli lähinnä salaatteja ja smoothieita.
- Myös ihoni huutaa rasvan perään, nimittäin vartalovoiteen muodossa. Ihoni on todella huonossa kunnossa, ja hilseilevien säärien lisäksi olkavarsiini on alkanut ilmestyä näppyjä, jotka kutisevat. How sexy.
- olen saanut (varhaisen asteen) PALELTUMIA varpaidenpäihini! Ne sattuvat joka askeleella. Pakko hankkia jotkut kunnon goretex-kenkulat ensi talvena.
- VR myöhästelee pahasti, ratikat ja bussit muutamilla minuuteilla. Siinä seistessä ja odottaessa ehtii manata talven moneen kertaan. (Kesällä olisin jo kävellen perillä)
- Hiukset on joka päivä ihan rumasti, koska ulkona joutuu käyttämään pipoa ja/tai huppua.
- Lounaalla käyminen tuottaa ylimääräistä ähistystä, kun pitää toppautua ja riisua, toppautua ja riisua.
- Toppavaatteissa on kylmä ulkona, mutta hiki sisällä. Se on tosin hyvä puoli, että on säästynyt rahaa, kun en ole halunnut mennä shoppailemaan toppavaatteissa. Tosin mitään rahaa ei ole säästynyt, kun niin paljon on kulunut kämppään ja tulevaan koiraan..
- synkeät suomalaiset todella ovat synkeitä this time of year. Oikein odotan sitä aikaa, kun suomalaisetkin kömpivät koloistaan ja puhkeavat kukkaan. Kesällä näkee hymyjäkin ihmisten kasvoilla.
- Okei, voisin jatkaa tätä listaa varmasti loputtomiin, mutta varmaan ymmärsitte jo pointtini. Talvi bad, kesä good.
Minua ei selvästi ole luotu Suomen ilmastoihin. Näytänkin kuulemma ihan kreikkalaiselta/espanjalaiselta. Kreikassa minua on luultu monesti paikalliseksi ja Suomessa kuulen usein: "Ootsä ihan suomalainen?". Mutta miksi olen niin nössö, etten kuitenkaan uskalla muuttaa ulkomaille? Tosin muuttaisin ulkomaille tällä sydämenlyönnillä, jos saisin kaikki ystäväni ja sukulaiseni mukaan. Huoh. Ei auta, kuin odottaa kesää. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vielä kaksi päivää pitäisi kestää -20° pakkasia, lauantaiksi on luvattu -8–-15°C. Sopii toivoa.
Sain tehtyä viikonloppuna aika paljon suunnittelemiani juttuja, which was nice. Ja sunnuntai oli täydellinen talvipäivä! Kävin koiran kanssa keskuspuiston metsissä tunnin lenkillä, me nautittiin kauniista maisemista, lämpimästä päivästä ja auringonpaisteesta. En muista koska olen viimeksi nauttinut talvipäivästä niin paljon.
Muutenkin on kyllä niin eri fiilis, kun ilmat on vihdoin lauhtuneet. Olen jopa kävellyt töihin ja takaisin eilen ja tänään, ja suunnitelmissa olisi reippailla vielä koko loppuviikko. Ehkä jopa säiden salliessa koko kevät ja kesä, jos oikein innostun. Tuskin. Mutta kuitenkin. Se on mahdollisuus.
Kuvistakin voi päätellä, että olen vihdoin siirtynyt halloumihampurilaisista toisiin ruokiin; lähinnä salaatteihin ja smoothieihin. Ostin elämäni ensimmäistä kertaa tofua, marinoitua ja luomu sellaista. Paistoin pannulla ja lisäsin salaattin. Tofu maistuu hämmentävästi ihan makkaralta. Vähän sekavat tunteet sen syömisestä. Ei ehkä ihan mun juttu. Mutta kiva, etten ole sille enää allerginen! Voin sitä siis tarvittaessa syödä kuitenkin. 
