Ihan hulluna kokkailuja

Olen siis kokkaillut aika paljon lähiaikoina.  Laitetaan tähän alkuun ensin maailman parhaan piirakan ohje ja havainnoillistavat kuvat. 

PARSAKAALIPIIRAKKA

Pohja:

Nypi ensin voi, lisää vehnäjauho, johon leivinjauhe sekoitettu

80 g voita

0,5 tl leivinjauhetta

1,5 dl jauhoja

1/3 prk maitorahkaa

Voitele ja vehnäjauhota vuoka. Paista pohjaa uunissa 200 ast. n. 15-20 min

Täyte:

170 g valkosipuli Violaa

0,5 dl kermaa (esim. kuohukerma)

1 muna

1 tl timjamia (älä jätä tätä pois reseptistä!)

suolaa ja pippuria myllystä

- Keitä parsakaalia n. 5 min (laita keitinveteen mukaan vähän suolaa, jotta parsakaali säilyy vihreänä)

- 1 dl juustoraastetta pinnalle (huom. low-fat juusto ei sula, joten käytä rasvaista juustoa. Esim. Edam)

- Kirsikkatomaatteja

Asettele parsakaalin palat ja puolikkaat kirsikkatomaatit pohjan päälle. Kaada täyte mukaan. Ripottele pinnalle juustoraastetta. 

Paista uunissa 175 ast. 20 min.

Pohjan päällä täytteet

pinnalle juustoraaste

uunista tullut, valmis piirakka

Parsakaalipiirakka on oikeesti tosi hyvää, varma hitti juhlissa kuin juhlissa tai ihan arkena.

Sitten olen kokkaillut:

 kanapastaa

 

Kirjolohilaatikkoa

Ja jälleen mozzarella-pestopizzaa, tällä kertaa lisänä tuoretta basilikaa

Tein myös jälkkäreitä, kuten kaurahyvettä. Yleensä olen tehnyt tämän omenanlohkoista, mutta tällä kertaa päätin kokeilla jotain ihan uutta ja käytin omenoiden tilalla hunajamelonia. Loppujen lopuksi aika mautonta, joten en suosittele. Kaurahyve on silti hyvää. Lisänä vaahdotettua vaniljakastiketta.

 

Marjarahkaa, nams!

Ja lisänä Kreetalaista valkoviiniä

I have a sickness...

Jonka nimi on ylenpalttinen, holtiton, kontrolloimaton SHOPPAILUVIMMA. Niin siis minunhan oli tarkoitus elää maaliskuu säästöliekillä, jotta saan shoppailla rauhassa, hyvällä omallatunnolla(onko tää sana?) ja hyvässä taloudellisessa tilanteessa siellä Tukholmassa. Noooh, enköhän minä tänään kampaajareissun jälkeen mennyt ihan vähän vaan kattomaan, että oiskos Vilassa jotain tarjottavaa mulle. Ja olihan siellä!! Siis ihan enemmän kun tarpeeksi vielä kaiken kukkuraksi. Yhden ihan kivan jutskan jätin ostamatta, mutta nämä muut minun oli pakko saada. Ja rahaa paloi LIIKAA. Kiitosta vaan. Ja sitten piti käydä vielä Indiskassa, mutta sieltä ostin vain kynttilälyhdyn ja leggingsejä tunikoiden seuraksi. Noh, elän sitten Ruotsin reissun jälkeen, koko loppukuun ihan minimaalisesti. Niinpä niin..... :)

Musta neule, jossa kiva kaulus, harmaa pompulatunika, harmaa tunika, jossa kivat napit selässä ja kangas sellaista, ööö, tweed-tyylistä, sekä pirtsakka kaulahuivi. Olis voinut ottaa vaatteiden yksityiskohdista paremmat kuvat, mutta en älynnyt. Hiisi. Ja koska en näköjään edelleenkään löydä kaupoista kuin mustaa ja harmaata, niin oli pakko ostaa tuo väriläiskä. Sitä voi pitää ihan hyvin vaikka kaulakorun asemesta.

Aivan ihku musta toppi/mekko. Tosi kaunis leikkaus, takaata pidempi kuin edestä - bueno. Ja tämän päälle pieni bolero. Bileasu laivalle? Kenties.

Ja tällä Vilan kassilla sain ne kotia kantaa

Loppuun vielä Indiskan lyhty ja mustat, harmaat sekä tummansiniset leggingsit.

Vihreät ystäväni

Tämä ei sinänsä ole mikään haaste, mutta sain oivan idean, kun Riehu kirjoitti blogissaan Vihreistä ystävistään. Päätin siis tehdä saman! Saanko esitellä - vihreät ystäväni:

Vanhin ystäväni on kuvassa vasemmalla oleva palmuvehka. Harmikseni vilustutin sen parvekkeella viime syksynä, josta se ei ole vieläkään toipunut. Se menetti ainakin viisi oksaa, ellei enemmänkin, mutta onneksi mullan alta pilkistää vihdoin pari uutta alkua :) Tätä kasvia voin suositella kaikille vihertunareillekin, se ei hevillä kuole! Viihtyy myös pimeässä, eikä tarvitse usein kastelua.

Kuvassa oikealla olevan traakkipuun ostin viime marraskuussa olohuonetta vihertämään. Se on kuitenkin osoittautunut harvinaisen vaativaksi kasviksi. Mikään ei tunnu kelpaavan sille, tiputtelee lehtiä minkä kerkiää, vaikka kuinka yrittäisin hoitaa sitä. Kolmesta rungosta yksi on jo kuollut. Katsotaan kauan tuo tuossa vielä elelee.

Nämä sypressit hankin samalla kertaa traakkipuun kanssa. Ne asustelevat parvekkeella ja ovat toistaiseksi vielä hengissä. Olen muistanut kastella niitä noin kerran kuussa, ehheh..

Tässä toinen palmuvehka, jonka ostin Miehelle seurustelumme alkuaikoina, hänen poikamiesboksiaan piristämään. Sitä ei ole koskaan vaihdettu isompaan ruukkuun, joten pienenä on pysynyt, ja hyvä niin.

Tämä viirivehka on toiseksi vanhin kasvini, jota ei myöskään ole koskaan vaihdettu isompaan ruukkuun. Eikä siihen ole kertaakaan vaihdettu multaakaan :D Ostin sen Töölössä asustellessani Valintatalosta ja luulin sen olevan muutaman viikon kestävä kukka :D Eipä ollutkaan, vaan ihan oikea, pitkäikäinen kasvi. Kukkia siinä on tainnut tosin olla vain kerran sen jälkeen, kun olen sen ostanut. Jotain teen siis senkin kanssa väärin. Kuulemma niille pitäisi antaa kerran kuussa ravinteita (en ole kertaakaan antanut), joten siinä voi olla syy kukkimattomuudelle. Nätti se on silti.

Tähän tuntemattomaan kasviin ihastuin vuoden alussa Prismassa ruokaostoksilla ollessani. Se oli pakko saada kotiin mukaan. Olen kastellut sitä noin kerran viikossa vähäisellä vedellä, tuntuu pitävän suht kuivasta mullasta. (Jos joku tietää mikä tämä on, niin pliis kertokaa mulle:)

Uusin hankintani on ISO viirivehka. Olen kuullut, että tämä ei ole mikään maailman helpoin hoidettava, mutta ainakin se ilmoittaa, kun sillä on jano. Siispä sitä ei voi ylenjuottaa. Odottaa vain, kunnes lehdet alkaa lurpsattamaan ja antaa sitten vasta vettä. Kätevää.

Huomatkaa kauniit valkoiset kukat.

Loppuun vielä surkuhupaistat saniaiset, nuo kuolevat kaunokaiset. En tiedä mitä teen väärin näitten suhteen. Viime kesänä minulla oli tällaiset samanlaiset saniaiset hyvinvoivina parvekkeella koko kesän, syksyn puolelle saakka, kunnes ne alkoivat tehdä hidasta kuolemaa, kun otin ne sisälle talvipakkasilta suojaan. Ehkä ne ei pidä sisäilmasta? Tämä pari on ollut minulla nyt aika tasan kuukauden, ja ovat siis puoliksi kuolleita. Oi voi.

Noniin, ja vaikka tämä ei siis alunperin ollut haaste, toivoisin silti Marikan kertovan mitä kasveja hänellä on kotonaan.

Lukuisat lukemattomat kirjat

Niin, ihan samalla tavalla, kuin minulla "ei ole koskaan aikaa" lukea lehtiä, ei myöskään kirjoja. Kuten jotkut teistä ovatkin ehkä huomanneet lukee blogitekstien vieressä "kirjat käsittelyssä / jonossa" alla aina vaan samat kirjat joita mukamas luen :D Eli edelleen on aloittamatta Brida, Ei kiitosta olen lukenut about yhden kappaleen ja Salaisuuksia ilmassa on jäänyt aivan kesken. Hyviä kirjoja varmasti kaikki, mutta kun ei ole sitä aikaa ;D 

Surun käsittelyä

Silloin kun on suruja, on hyvä keksiä jotain tekemistä, eikä jäädä lamaantuneena itkemään paikalleen. Vaikkakin olin vielä lauantaina hintsusti kipeä, halusin mennä vähän kaupoille. Kävimme Askossa, Sotkassa ja Kodin Anttilassa, anteeksi Kodin Ykkösessä, kiertelemässä. Hyvän tovin siinä saikin kulutettua ja sen jälkeen hukutin murheitani kokkailuun, josta lisää myöhemmin..

Löysin Askosta maailman täydellisimmät taulut, joita en sitten kuitenkaan ostanut, ja nyt harmittaa =( Esteenä oli lähinnä raha. (Taulut olisivat maksaneet yhteensä 319.-). Ja myöskin se, että myynnissä oli vain yksi taulu. Kaksi oli mallikappaleena esillä myymälässä, ja kuulin myyjän sanovan jollekin toiselle asiakkaalle "emme myy mallikappaleita". Ja siis yhdellä taululla en olisi tehnyt yhtään mitään. Noh, turha kai sitä on harmitella. Oli ne vaan kyllä NIIN ihanat ja täydelliset, hitsi. Ostin kuitenkin jotain muuta, kuten peilin "kauneuspöydälleni"

Ja tämän ison viirivehkan + kauniin ruukun

Ja pehmoisen karvalankaisen "sängynvierusmaton". Lisäksi paljon pikkusälää, kuten teesihdin, S-koukkuja, henkareita, pussinsulkijoita jne. Nyt ei vaan pitäisi kovin paljon kuluttaa rahaa, sillä lähden Tukholman risteilylle reilun viikon päästä, ja siellä aion t-o-d-e-l-l-a-k-i-n kuluttaa paljon rahaa :D Tai ainakin yritän löytää kivoja vaatteita, kenkiä ja mielellään jotain sisustustavaraakin.

No more Annie-Dog

Anni 2001-2009

If tears could build a stairway

And memories a lane

I'd walk right up to heaven

And bring you home again

My heart still aches in sadness

And secret tears still flow

What it ment to lose you

No one will ever now

But now I know you want me

To mourn for you no more

To remember all the happy times

Life still has much in store

Since you'll never be forgotten

I pledge to you today

A hallowed place with my heart

Is where you'll always stay.

-Author unknown-

Not so impressed

Tänään tupsahti postiluukusta Hennesin ensimmäinen sisustuskatalogi. Selasin sen vasta äsken läpi, ja täytyy sanoa etten ole kovinkaan vaikuttunut. Ehkäpä se onkin suunnattu vähän nuoremmalle yleisölle. Voi olla isokin suksee teinityttöjen keskuudessa, mutta ei selvästikään mun juttu. Lisäksi selatessa tuntui lähinnä, kuin olisi katsellut Ikean kuvastoa. Paitsi että Ikean kuvastoa selailen ihan mielelläänkin.. :)

Mikä puuttuu?

Mikä puuttuu annoksesta? No, punasipulirenkaat tietenkin. Nam!

Ostin pitkästä aikaa tuoretta basilikaa, kun mieleni teki tomaatti-mozzarella-basilika-punasipuli-oliiviöljy annosta. Ja sitten tietenkin unohdin sen parhaimman, eli punasipulin. Noh, hyvää oli jokatapauksessa. Tämä oli aterian lisukkeena, ei sentäs pääruoka =) 

Maailman parhaat nachot

Olenko jo ennen ylistänyt Poco Loco, Cool Original nachoja? Se ja sama, mainostettakoon sitten vaikka uudestaan, että ne on parhaita nachoja IKINÄ. Minä ja makunystyräni suosittelevat lämmöllä.

Ihku kortti

Pakko laittaa tänne kuva kortista, jonka annoin L:lle viime torstaina. Eikö olekin cute? :)