This year I'ave been mostly...

Tänä vuonna olen

katsonut vierestä, kun ystäväni yksi toisensa jälkeen sikiää.

Saldo: syntynyt kolme tyttöä + kaksi uutta raskausta.

Lisäksi kaikki tuttavapiirissä sikiää myös. Must be the lama.

Löytänyt uuden innon kokkailuun, menettänyt sen ja löytänyt taas uudestaan, menettänyt, löytänyt, menettänyt, löytänyt... This year I'ave been mostly cooked pizzoja, piirakoita ja salaatteja.

Matkustellut lentäen, laivalla sekä autolla. Tuli käytyä Tukholmassa, Kefaloniassa, Barcelonassa, Tallinnassa ja Suomessa pitkin poikin.

Itkenyt rakkaan koiran menetystä sekä iloinnut koiranpennuista.

Tykkäillyt ja vihaillut jumppaamista. Bodypump tuli ja meni, nyt kiikarissa uuden lajin metsästys. Bodyflow (lue: poniflow) se ei ainakaan ole! Pilateksessa olen nyt käynyt hengittelemässä ja jotenkin se tuntuu vielä ihan kivalta. Ehkä siksi, että tunnun osaavan sen eikä minulle tule ärsy hiki-jano-ahdistus. Ärsyttävintä on, kun ei osaa tai taivu ja siksi minua ei esim. bodyflowhun saa enää koskaan. Tähän väliin maailman ärsyttävin kommentti: pitäkää tunkkinne.

Tänä vuonna olen myös vihaillut erinäisiä lausahduksia, kuten pitäkää tunkkinne, mitkä v*tun tunkkinne? mulla mitään tunkkia ole, stana. Pitäkää ite ne tunkkinne.

Mutta olen ollut myös iloinen ja nauttinut mm. ihanien ja rakkaiden, parhaiden ystävieni seurasta. Ollaan vietetty ystäväviikonloppuja, käyty risteilyillä ja ulkomailla, shoppailtu, kahviteltu, syöpötelty, taukoiltu, messuteltu, leffailtu ja vaikka mitä. Mää kyllä niin -lässynlässyn- rakastan mun ystäviä!

Hiusten värini on vaalentunut lähes mustasta lähes blondiin. Vaihtelu virkistää ja aion mennä vielä vähän vaaleammaksi. Platinablondi minulle ei sovi laisinkaan, mutta sellainen Jennifer Aniston / Lauren Conrad -frisyyri olisi ihan paikallaan. Sitä tässä on tavoiteltu jo jonkin aikaa, mutta ilman värinpoistoa se ei noin vain tapahdu. Ehkä ensi kampaamokerralla..?

Toimin myös siskoni kaasona, joka oli kivaa, mutta pikkasen stressaavaa. Uskon kuitenkin olevani parempi kaaso, kuin morsian..

Olen katsonut paljon elokuvia ja tv-sarjoja, joista parhaina ja/tai viihdyttävimpinä ja/tai yllättävimpinä mainittakoon vaikka Inglorious Basterds, Avatar, Tuplamorsian, Tropic Thunder ja Underworld, ihan vain muutamia mainitakseni. Niin, ja tv-sarjoista mainitsen Heroes, Dexter, V, 24 ja vielä vaikka Lost.

Rakastunut bändiin Muse. Käynyt Helsingin keikalla ja ostanut liput ensi syksyn Wembleyn keikalle.

Muse is my religion.

Niin, ja kävinhän myös La Coka nostran keikalla sekä Helsinki Hip Hop festivaaleilla ja Pitkä Kuuma kesä festareilla ja tietenkin PMMP:tä katsomassa kolmisen viikkoa sitten. Olikohan vielä muita?

Kokenut työrintamalla yhtä sun toista ja pohtinut tulevaisuutta ja päättänyt ryypiskellä enemmän ensi kesänä. Ottanut ensimmäiset tatuointini ja suunnitellut seuraavia. Valitellut sähköstä, rakastanut sipsejä, lukenut kirjoja, odottanut joulua ja kesää, askarrellut ja bloggaillut, niin sekin täytti 1v.

Siinä 12 kohtaa, 12 kuukaudelle. How convenient.

Ensi vuoteen siis. Nyt toivotan hulvatonta Uuden Vuoden aattoa ja kaikkea ihanaa vuodelle 2010! Onko teillä jotain ihq-spessuja aaton suunnitelmia tälle illalle? Minä ajattelin vuokrata leffan, ostaa ison irtokarkkipussin ja syödä sipsukoita dipukalla sekä juoda Pommacia. Ehkä vähän skumppaakin, ehkä.

Happy New Year!

This week I'ave been mostly wearing..these trousers

Lupailin tässä joskus vähän enemmän asukuvia blogiini ja tässä olisi tällaista mustanpuhuvaa talvityyliä männäviikolta.

Kaikki vaatteet Onlysta!

Pipo Barcelonan Sferasta ja kengät Nilsonin sikakalliit saappaat, joihin tuhlasin pienen omaisuuden "tämän kerran".

I ♥ this pipo

Ja otsikkoon viitaten, kyseiset tummanharmaat farkkuleggarit ovat olleet jalassani tällä viikolla joka päivä ja ovatkin muodostuneet lempihousuikseni.

Ja otsikkoon viitaten myös Jessen dieetti...

Koirapläjäys

Suloinen Pupuni jouluna.

Kyllä ne koirat aina pehmeimmän paikan löytää..

Jouluna meitä ihastutti yhteensä seitsemän koiraa, joista suloisimmat olivat nämä 14 viikkoiset vaaleanpunaiset possut. Olgan nukkumisasento on ehkä ihan paras.

Vanessa ja Olga

Vanessa, Olga, Viivi ja Venla jouluväsymyksessä

Olga "anoppilassa"

Olga siis lähti aattona mukaamme, hoitoon pariksi päiväksi.

Ja voi jestas, kun on ihana tapaus!

Todella reipas ja rohkea

ja iloinen

aaawww.

Mäki sain lahjoja!

Ei joulusta voi olla pitämättä, kun saa olla perheen kanssa, istua valmiiseen pöytään, nauttia hyvästä seurasta, ihailla joulukuusta, rentoutua, syödä hyvää ruokaa niin paljon kun mahaan mahtuu (ja vielä vähän päälle) ja sitten ne lahjat, niitä saa ja niitä saa antaa.

Tänä vuonna sovimme, että ei anneta paljon lahjoja, mutta paljon niitä tuli silti.

Tämä herkkulautanen on ensimmäinen lahja minkä sain. Ystäväni oli leiponut itse keksejä ja maustekakun sekä marinoinut vihreät oliivit – nekin ihan itte. Bonuksena kynttilä, jonka ympärillä kaunis mansetti. Taitaa olla ihan Pentikiä. Lautanen on kaunis joulunpunainen.

Jouluaattona toimin tonttuna, ja aika monta lahjaa sain jakaa omaan kasaani.

eikä tässä vielä kaikki

Siinä meikä ihan ite sinisessä trikootunikamekossani ja oudossa kiemura-asennossa.

Tähän väliin eräs lempiesineeni, jonka olen jo varannut itselleni. Olen rakastanut tätä kynttelikköä aina. Tähän liittyy vielä joku massiivisen ihana tarina, mutta muistan vain sen, että se on käsin taottu tinahommeli vuosikymmenien takaa. Kaunis, eikö? Huom. roikkuvat sydämet – can't vastustaa sydämiä.

Sitten takaisin lahjojen pariin. Tässä muutama jotka jaksoin äsken noukkia sängyn päälle ja räpsäistä pari kuvaa.

Suklaata, Flower by Kenzo -tuoksupakkaus, sukkia, lapaset

Totoro-laukku, PMMP-heijastin, Kasviskeittiö kirja

L'Occcitanen pikkuisia suihkugeelejä ja Tapas reseptejä.

Lisäksi mm. koruja, voiteita, suihkusaippuoita, yöpaita, paistokasareita, kattila, kakkulapio, kokoontaittuva siivilä ja rahaa. Kiitos paljon, olen iloinen.

Hyvän Joulun toivotus

Tänään maistelen glögin makuista siideriä, saunon ja virittäydyn kunnolla joulutunnelmaan. Huomisen vietämme vanhempieni luona, aamusta iltaan. Joulupäivänä matka käy kohti "anoppilaa". Tapskina tullaan jo takaisin ja sunnuntai rentoudutaan omassa kotona.

Ihanaa, rentouttavaa ja lämmintä Joulua kaikille!

Saakelin sähkö

Koin pienoisen järkytyksen toissapäivänä, kun avasin Helsingin Energialta tulleen tasauslaskun.

392,38 €

WTF?!?!??!!?!?

Yleensä, siis yksin asuessani, olen saanut tasauslaskussa aina takaisin rahaa, sitä ei suinkaan ole vaadittu minulta lisää. Olen aina ollut ekologinen ihminen ja olen kokenut ainoaksi paheekseni 10 minuutin lämpimät suihkut. Sitten tuli Mies taloon ja nyt meillä on samaan aikaan päällä 40" ja 32" TV sekä 24" iMac, mahdollisesti myös pikkuläppärini. Sitten saunotaan, pidetään vessan lattialämmitystä 24/7 365 päällä ja pakastintakin ruokitaan neljän sentin paksuisella jääkerroksella (se sentäs saatiin sulatettua pois viime viikonloppuna). Mitähän vielä? Uuni on myös päällä ainakin kerran viikkoon, kun minä pentele pyörittelen piirakan, pizzan tai pari viikonloppuisin. Puhumattakaan pyykin- ja astianpesukoneen runsaasta käytöstä. Sentään valaisimissa on energiansäästölamput, mutta ei se tässä konkurssissa paljon auta.

Ja onhan se aika surullista, ettei ihmispololla ole parempaa tekemistä, kun toljottaa joko isoa taulutelevisiota tai suhteellisen isokokoista iMacia. Minun piti alkaa harrastamaan enemmän kokkailua ja leipomista, mutta harkitsen sitäkin uudelleen, uunin sähkösyöppöyden takia. Voihan viulu.

Sanomattakin selvää, että lattialämmitys napsahti pois päältä samantien ja telkkari meni päälle vasta, kun Neloselta alkoi Huippumalli haussa klo 20.00, sitä ennen luin kirjaa, katsos kirjojakin voi lukea. Telkkari myös meni pois päältä klo 21, kun Huipparit loppuivat. Sen jälkeen siirryin siivoamaan keittiönkaappia. Oli kyllä hemmetinmoinen eyeopener tuo lasku. Vielä kun saisin Miehenkin lähtemään mukaan säästötoimenpiteisiin, varsinkin TV:n, Xboxin, iMacin sekä saunomisen osalta. Uskon, että tuo viimeinen onnistuu, mutta en tiedä miten parantaa tietokone- ja xbox addiktius, vinkkejä? Tulisi edes kesä, niin se alkaisi taas harrastamaan tennistä.

Niin, ja minä alan ihan saletisti lukemaan enemmän kirjoja, urheilemaan(?) ja harrastamaan muutakin kuin telkkareita ja tietokoneita. Siis, kun telkkarihan on päällä vaikka sitä ei katsoisi, seurana nääs. Huhhuh, kyllä on nykyihminen tullut tyhmäksi.

kuva

Pakkas- ja plussakelin plussat ja miinukset

Lähipäivien pakkaskelien myötä olen tullut huomanneeksi, että olen ehkä ainut ihminen Suomessa, joka ei näistä megapakkasista pidä. Älkää käsittäkö väärin, en pidä myöskään märästä plussakelistä. Siispä mieleeni tuli listata molempien vaihtoehtojen plussat ja miinukset.

Pakkaskeli -10 – -25°C

+ luminen maisema on kaunis

+ koirat pysyvät puhtaina, eikä niitä tarvitse pestä jokaisen rapakuralenkin jälkeen

+ aurinko-ilmiö näkyy taivaalla lähes joka päivä

+ hiukset pysyvät kiharalla, samalla käherryksellä jopa kaksi päivää peräkkäin!

+ lumi tekee ympäristöstä vaaleamman ja sitä myötä valoisemman

+ hulluja ja känniääliöitä on liikkeellä vähemmän, sillä nekin tajuavat hakeutua lämpimään

+ halutessaan voi talviurheilla suksien, luistimien tai pulkan parissa

+ voi sulattaa pakastimen, viemällä pakasteet sulattamisen ajaksi kätevästi parvekkeelle

– koirat jäätyvät katkaravuiksi jo parin metrin "lenkin" jälkeen

– nenä vuotaa, silmät vuotaa, naama jäätyy ja reidet menettävät tuntoaistinsa

– julkisten kulkuneuvojen käyttäminen täystoppaus päällä aiheuttaa ikävän hikireaktion, mutta kuka jaksaa joka päivä pakkautua talviarsenaaliin kotona, riisua päällysvaatteet metrossa, pukea ne takaisin päälle päättärillä, kävellä töihin ja riisua ne taas pois...? Ja tämä kaikki sama uudestaan kotimatkalla, ei kiitos.

– maa on liukas, jonka seurauksena voi käydä kuten työkaverille viime talvena -> kaatui kätensä päälle -> kyynärpäämurtuma -> leikkaus -> iso, ruma arpi -> tolkuttomasti sairaslomaa

– ihoni, varsinkin käsissäni, on kuin vanhan mummon parkkiintunut nahka. Revin kynsinauhojani entistäkin enemmän

– maa on jäinen -> ellei kengissä ole tarpeaksi korkeaa platoa, varpaat jäätyvät tunnottomiksi

– autoilijat on mielipuolisia ja osaamattomia liikenteessä

– pakokaasut ja saasteet jäävät pyörimään maantasalle, eivätkä haihdu taivaalle

– on vaikea hengittää ja limakalvot kuivuvat, yskittää

– pipon ansiosta hiukset lyttääntyvät, rasvoittuvat ja sähköistyvät

– junat, bussit ja ratikat myöhästelevät paljon tai muuten vain takkuilevat

– lähipuistossamme ei ole talvikunnossa pitoa, eli jos sataa paljon lunta, puistoon ei ole varsinkaan koirien kanssa asiaa (pikkuiset uppoisivat lumeen)

Plussakeli 0 – +7°

+ ei palella, joten ei tarvitse pukeutua michelin-ukoksi, kun lähtee ulos

+ ei palella, joten voi pukeutua kivemmin, vaikka mekkoon tai hameeseen

+ ei palella, joten ei tarvitse käyttää pipoa, joten hiuksetkin pysyvät nätimpänä

+ koiriakaan ei palella, joten niitä pystyy lenkittämään vähän pidemmästi

+ auto lähtee ongelmitta liikkeelle, eikä sitä tarvitse kaivaa esiin lumikinoksen alta

+ julkiset kulkuvälineet pysyy varmemmin aikataulussaan

– kun olet ensin käyttänyt aamulla 10-15 minuuttia hiustesi kihartamiseen, ovesta ulos astumisen jälkeen ei mene kuin pari minuuttia ja hiuksesi ovat jälleen suorat

– jos sataa, se tulee alas vetenä tai räntänä

– ei ole lunta

– loska - tämä ei tarvitse selittelyjä

– ulkona on yleisesti ottaen pimeää, märkää ja synkkää

Pakkaskeli sai näemmä enemmän sekä plussia että miinuksia. En oikein tiedä mitä johtopäätöksiä tästä täytyisi vetää. Olen jokatapauksessa iloinen, että Joulu on valkoinen, oli sitten megapakkaset tai ei.

Jos pakkanen laskee alle -25°, niin tämä tyttö pysyy ihan saletisti himassa. Töihin minut saa vain tilaamalla kuljetuksen kotiovelta töihin ja takaisin kotiovelle.

Niin, ja jos jotakin jäi hämäämään mikä sitten olisi mieluiseni sää, niin sellainen -6° korkeapaine, lunta ja aurinkoa, ei tuulta eikä lumipyryä olisi mun juttu näin talvella. Mutta let's face it, kesää tässä jo odotan.

kuva1, kuva2

Viekkaat kielimiehet

"Viekkaat kielimiehet", eli nämä verbaaliset lahjakkuudet, ovat olleet varsinkin lähiaikoina runsaassa soitossa sekä iPodissani että iTunesissani.

Haluan jakaa kanssanne kaksi lempibiisiäni. Tässä kaunista hiphopia parhaimmillaan.

Hillitöntä!

Lyhyt ja ytimekäs hehkutuspostaus tulee tässä: oli aivan hillitön risteily meillä! Noin hauskaa minulla ei ole ollut aikoihin, huonosti käyttäytyvistä keski-ikäisistä, tökeröistä känniäijistä huolimatta. Biletysfiilis jäi jopa vähän päälle. Viikko sitten olin myös pitkästä aikaa yökerhossa, eikä se ollutkaan niin kamalaa. Päätinkin, että ensi kesästä tulee minun biletyskesäni. We'll see..

Paula ja Mira oli tietenkin aivan huippuja, vaikka tunnin pituinen setti tuntui aivan liian lyhyeltä. PMMP:n keikan jälkeen lavalle astui joku ihmeen Helsinki pop machine, mikä sai lempinimekseen Sex machine. Aivan kamala tappijalkainen pönömies lauloi sekaisin Dingoa, J. Karjalaista, Topi Sorsakoskea sekä joitain englannin kielisiä kipaleita. Ei oikeen lämmetty tälle ja vaihdoimme maisemia kymppikerroksen "diseen". Matkan varrella hississä viisikymppinen äijä(joukkio) haukkui meidät alaikäisiksi ja tissittömiksi, joilla on huonot perseet. Mikäs sen ilostuttavampaa. Revimme tästä kyllä huumoria pitkin iltaa, seuraavana aamuna ja vielä tänäänkin. Ja kyllä, nämä "miehet" saivat kuulla oman kunniansa tältä teräväkieliseltä tyttöpoppoolta.

Discossa soitettiin lähinnä "ysikytluvun helmiä", mutta ei se tätä porukkaa estänyt näyttämästä parhaimpia tanssimuuvejaan. Kohtasimme myös enemmän ja vähemmän söpöjä iskuyrityksiä, joista söpöin oli arviolta lappeenrantalainen nuori poitsu, joka pyysi meitä toinen toisen jälkeen tanssimaan, aina edellisen annettua pakit. "Lähtisit sie tanssimaan?" "Et sie lähtis, lähtisit nyt", "no entäs sie sitten, lähet sie?" Mutta kaikista söpöintä oli silti, kun samainen poitsu sanoi, "lähtisit nyt, kun tää biisikin on jo puolessa välissä", tarkoittaen siis, että ei hänen kanssaan tarvitsisi tanssia puolta biisiä pidempään, much love.

Yökerhon hieno, väriä vaihtava pöytä

Loppuun arvoitus, mikä tämä on? Ufo? Eip, se on Starlight Palace baarin kattokoristus.

PS. YleTeemalta tulee parhaillaan PMMP-putki, eli keikkataltio, jonka perään dokumentti Kovemmat kädet -albumin teosta.

Vain tyttöporukalla laivalla Tallinnaan

Tänään lähdemme Riehun ja kahden yhteisen ystävämme kanssa laivalle, PMMP:n keikalle. Tulossa varmasti mahti reissu, en malta odottaa!

Vedetään hillityt perseet ja raahataan toisemme hyttiin nukkumaan, mutta sitä ennen on kamala tahto tanssia, onneksi meillä on v*tun hyvät muuvit ja me rokataan!

kuva 1, 2