lauantai 24. huhtikuuta 2010

Vastaa ja vaikuta

Olen halunnut jo pitkään tehdä blogissani kyselyn ja nyt kun sain vihdoin blogin nimenkin vaihdettua, on sen aika. Blogini on ja tulee aina olemaan sekametelisoppa, mutta haluaisin silti tietää mitkä jutut teitä kiinnostaa eniten. Eilen lukijamääräni laski 24:stä 23:een ja tämänkin takia haluaisin tietää mistä pidätte blogissani ja mikä sitä vastoin tökkii. Löydätte kyselyn tuosta sivusta, oikealta ja voitte valita useamman vastausvaihtoehdon.

Kirjalliset kommentit voi enemmän kuin mielellään jättää kommenttiboksiin. Toivon, että ihan jokainen vastaisi tuohon kyselyyn, vaikka ei kirjallista kommenttia jättäisikään, tulisin siitä erittäin iloiseksi. Kiitos paljon.


Jätän teidät vastailemaan ja yritän lähteä Roomaan. Jos hyvin käy palailen blogin ääreen Vapun jälkeen. Jos en pääse matkaan, kuulette minusta jo aikaisemmin.

Arrivederci!

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Annoin kampaajan päättää...

...se teki musta punapään. Ja mä tykkään!

Sanoin, että että en todellakaan halua tummanruskeita hiuksia, mutta näin vaaleana näytän seinäkukkaselta. Vähän pohdittiin ja tuumittiin, ja päätettiin että laitetaan kullertava väri sekä kuparisia raitoja. Lopputulos on ihanan hunajakuparinen, eikä ollenkaan kirkuvan punainen. Nimittäin sellainen ei mulle sopisi ollenkaan. Sanoisin, että tämä on hyvin luonnollinen. Jonkun mielestä ei ehkä punainen ollenkaan, mutta minä pidän itseäni nyt punapäänä - jippii, olen voittanut traumani!



Kommentteja?

Beigeä

Teema(arki)viikon viimeinen kokonaisuus tässä. Minulla on tämä sama mekkonen myös sinisenä, sillä en aikanaan osannut päättää kumman värin otan. Tämä on minulle yleinen luonteenpiirre: jos en osaa valita, otan molemmat.

Mietin ensin laitanko lempparikenkäni vai vähän sirommat nilkkurit.

Vilkaisu ja päädyin nilkkureihin ja olin vähän enemmän ladylike.

Ite tein kaula- ja rannekorut.
Ja eiku menoks.

Kolmas postaus tulossa vielä tälle päivälle, kunhan kerkiän ladata kuvat koneelle....

Picnic on aika kiva.

Tulen aika useasti käyneeksi Picnicissä. Useammin, kuin olisin tullut ajatelleeksikaan. Se on vielä niitä harvoja paikkoja, jossa ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi saadakseen kahvia, kakkua tai jotain suolaista. Picnic on myös ainoa syy ottaa vastaan puhelinluettelot - niissä on halvennuskuponkeja kyseiseen kahvilaan. Patonki+juoma 3,90.-, don't mind if I do.

Ilman kuponkejakin Picnic on mielestäni aika kiva. Uuniperunalla saat varmasti mahasi täyteen tai jos mielesi tekee kevyempää, salaattivaihtoehtoja on useita. Voit myös rakentaa mieleisesi aterian maksamalla muutaman euron lisää. Salaatti ja alkukeitto, uuniperuna ja juoma, patonki ja alkuruokasalaatti+juoma, kaikki vaihtoehdot alle yhdeksän euroa.

Tosin vähän noottiakin pitää antaa, heilläkin on juuri noussut hinnat! Sentään juustopatonki säilytti vanhan hintansa 4,90.-, joten sitä jatkossakin sitten (kunhan olen ensin käyttänyt ne kupongit loppuun).

Olikos hyvä myyntipuhe, hih. Mitä kahvilaa sinä suosit?

torstai 22. huhtikuuta 2010

Sinistä

...no ei nyt varsinaisesti sinistä, ja aika paljon mustaakin, mutta kuitenkin..

Paidan printissä chihuahua ajattelee ruokaa, jälleen kerran paita jonka ostamista en voinut jättää väliin.

Yhdistettynä hörselöhameeseen kokonaisuudesta tuli mielestäni rennon mukava.

Ja päässä se saamarin itsenäperrelty hiuskukkanen. Jalassa tuplasukkikset ja kiilanilkkurit. Kädessä Canon ixus 80 is.

kuvausympäristö: toimiston vessa. Kaikkea ne ihmiset bloginsa eteen tekevätkin...

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

5-6 viikon välein

Ajattelin kertoa muutamalla sanalla luottokampaajastani, samalla kun odotan kuumeisesti seuraavaa kampaamokäyntiäni (joka on onneksi jo ylihuomenna)! Hiuspehkoni on tällä hetkellä aivan muodoton ja kiilloton kuivalatvaällötys.

Olen ollut luottokampaajani uskollinen asiakas jo vuodesta 2004. Seurasin häntä kampaamosta toiseen ja seuraan varmasti kolmanteenkin, jos se tulee joskus ajankohtaiseksi. Hän tarjoaa kahvin kanssa aina jotain pikkuherkkua, kuten keksiä tai fasupalaa, pääsiäisen tienoilla pääsiäissuklaata. Uudet Marimekon tarjoiluastiat ovat mielestäni aivan fantastisia, noita haluaisin kotiinkin.

Jaksan aina ihmetellä miten hän muistaa kaikki kissanristiäisetkin mihin olen osallistunut, tiedustellen niistä aina seuraavalla käynnilläni. Silti hihkaisen aina "maidolla", kun hän kysyy haluanko kahvia. Eihän sitä nyt kuitenkaan kaikkea voi muistaa.

Sanomattakin selvää, että tulemme hyvin juttuun. Uskomme molemmat horoskooppeihin ja olemme molemmat horoskoopeiltamme rapuja. Hän on minua kaksi vuotta nuorempi, mutta pidän meitä samanikäisinä. Olemme käyneet samaa koulua, mutta eri aikaan ja eri linjoilla. Nimemmekin liippaavat toisiaan läheltä.

Hän on myös ensimmäinen kampaaja joka on suostunut leikkaamaan hiukseni lyhyeksi. Se oli aikanaan selvä merkki siitä, että tämä on se kampaaja, the one. Hän on myös rohkeasti ehdottanut kaikenlaista ja minä olen lähtenyt rohkeasti mukaan kokeiluihin. Joka kerta olen tullut vähän erinäköisenä kotiin, kuin edelliskerralla. Tosin nyt olen viime aikoina ollut aika tylsä, sillä haluan kasvattaa hiuksiani, enkä liiemmin halua niitä leikattavan. Väriäkin olen halunnut vain vaaleammaksi ja vaaleammaksi. Ylihuomenna näille kuiville latvoille on kuitenkin tehtävä jotain! Väristä en tiedä, sillä toisaalta kaipaan jo ruskeaa tukkaa, toisaalta kaikki tämä vaalennusvaiva menisi hukkaan, jos nyt jo värjäisin takaisin "oman väriseksi". Ja sitten taas toisaalta tekisi mieli värjätä tämä jollain ihan muulla värillä, kuten esim. kinuskilla. Oh, the choices, the choices.

Olemme nähneet kampaajani kanssa 5-6 viikon välein jo kuuden vuoden ajan, mikä on useammin kuin näen joitain ystäviänikään, mutta pian meidät erottaa vauva, ei minun vaan hänen. Äitiysloman ajaksi pitäisi löytää uusi kampaaja, jonka käsiteltäväksi sitä uskaltaa hiuksensa antaa.

Mutta ei murehdita sitä vielä. Ylihuomenna selvinnee pääsenkö vielä kerran luottokampaajani käsittelyyn vai varaanko seuraavan ajan jostain muualta. Nyt vain miettimään mitä tälle kuontalolle tekisi. Taidanpa kysäistä olisiko kampaajallani ehdottaa vielä jotain villiä, näin viimeisen/toiseksi viimeisen kerran kunniaksi...

Harmaata

Ilmeisesti kyhäsin tässä jonkun teemaviikon ihan sattumalta. Olkoon tämä täysmustanvastainenviikko aka väriviikko.

Pahoittelen kuvien heikkoa laatua. (Ehdin ottaa monta kuvaa, ennen kuin tuli mieleen tarkistaa kameran asetuksia. En saanut valkotasapainoa kuntoon edes iPhotossa, joten what can you do?)

Olisin voinut tehdä myös teemaviikon Barcelonan ostoksista, nimittäin tämäkin neule/tunika/mekkonen on sieltä. Tai tarkemmin ottaen Sitgesin kaupungista, mutta kuiteskii Barcelonan lomalta.
Rusetti ja taskut, tarviiko sanoa mitään muuta taatakseen kiinnostukseni? No heitetään vielä pussimainen helma, niin eiköhän se oo siinä.

Chaatriiin, Chaaaaaaatriiiinnn.....
Ai mitä? Joo, mulletoiheti.
Homemade hiuskoru on uusin hitti. Päässä hela dag, varje dag.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Töölö-Helsinki

Minulla sattui olemaan eilen pokkari laukussa mukana, joten päätin töitten jälkeen vähän käppäillä Töölönlahden ja Helsingin keskustan välissä. Kuvia tuli näpsittyä lähemmäs sata, joista parhaista yritin kyhäillä joitain kollaaseja.

Tervetuloa retkelle minulle rakkaaseen ympäristöön.

lintsi häämöttää
lintusia ja oksia
rakastavaiset heinikossa ja taas vähän lintsiä

tekemisen meininkiä: pyöräilyä, juoksua ja shakkia
Finlandia, finlandia!

synkkää, tuhkapilviä?
sekä penkkirivistö ja pikkupaskiaisia
tää aita oli hieno!
tuosta kioskista voi kesäaikaan vuokraa soutuveneen käyttöönsä, lähtö viereiseltä laiturilta. Takana häämöttää Kallion kirkko, jonka lähellä olen asunut.
Sanomatalo ja hieno menopeli. soraa.
Sanomatalo ja pilkistävä eduskuntatalo
junia ja busseja
Rautatieaseman katto on hieno

Vähän on vielä harmaata, mutta pitää ottaa sama uusiksi kesällä ja järkkärillä. Vielä kun jaksaisi herätä todella aikaisin ja tulla kuvaamaan auringonnousu Töölönlahdella. Helpompi olisi ehkä kuvata auringonlasku (mieluummin valvon myöhään, kuin nousen aikaisin).
ps. kuvat voi klikata isoiksi

Vihreää

Löysin tämmöisen mekon Lindexiltä, of all the places!
Tykkään siitä hirmu paljon.
Titimadamin yksisarviskoru toimii tämänkin asun kanssa.
Vihreä vyö tuli mekon mukana, mutta tilallehan voisi laittaa jonkun omankin kapean vyön. Hankkiuduin vaan yhdessä vaiheessa eroon melkein kaikista kaposista vöistäni, joten en tiedä mitä on enää jäljellä. Pitäisi ratsata joku päivä vyölaatikkoni.

Halusin pukeutua arkisemmin, joten korkojen sijasta laitoin jalkaan fingerprint Converseni. Ne on aika buenot.

Or what you think?

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Done and done

Ensimmäinen ja toinen tuotantokausi katsottu. Onhan tämä vähän erilainen sarja, mutta siksi kai just hyvä? Vähemmän seksiäkin riittäisi, mutta siihen turtuu matkan varrella. Kolmatta tuotantokautta tässä odotellaan jo kovasti.

Pääosapariskunta Sookie Stackhouse (Anna Paquin) ja Bill Compton (Stephen Moyer) ovat pariskunta myös oikeassa elämässä.

Toisen tuottiksen loppupuolella tuli taas todistettua miten hiustyyli vaikuttaa ihmisen ulkonäköön. Vampyyri-Eric leikkasi hiuksensa ja pehkon alta tuli esiin kuuma mies.
not so nice
Aloin kuolata Alexander Skarsgårdin esittämää Eric Northmania välittömästi kun hänen kuontalonsa muuttui lyhyttukkaiseksi. Entistä seksikkäämmän Alexanderista tekee se, että hän on 193 cm pitkä.
hot!!!
Kun hän hymyilee, minä hymyilen takaisin ja vähän hihittelen sohvalla. Miestä ärsyttää.

Vampyyri-Bill, eli Stephen Moyer näyttää ihan lame-assilta Ericin vierellä, vaivaisella 178 cm rungollaan. Ei sillä pituudella niin väliä, mutta let's face it, 193 cm on aika vaikuttava näky, kun vierellä murjottaa 178 cm tappi. Yleensä en innostu blondeista, mutta Alexander on kiihkeä. Hänellä on muuten ihan isänsä silmät (ja pituus).

kuvat google imagesilla etsitty.

Valkoista

No nyt se meni ääripäästä toiseen.

Behold - päälläni on valkoista! Tämä luonnoton ilmiö on tapahtunut tähän asti noin kerran vuodessa, mutta jokin sanoo minulle, että tätä tullaan näkemään tästä lähtien enemmänkin...

it got pockets!

kaulassa taas yksisarvinen

päässä itse näperrelty hiuskoru

Joku tarkkaavainen ehkä huomasi seksikkään kuvausympäristön. Kuvat on otettu "Miehen huoneessa", eli tietokonehuoneessamme. Se on sisustettu Miehen tavaroilla. Käyttämätön Gym-Tech koristaa sivuseinää, se toimii näköjään hyvin myös laukun pidikkeenä...