It's like Mojito!

On olemassa alennushaukkoja, kirppishaukkoja ja sitten meitä uutuushaukkoja. Olen perinyt uutuustuotteiden viehätyksen suoraan äidiltäni. Silmiini osui kassajonossa LimeMinttu Mynthon. Se kuulosti taivaalliselta ja rasia lähti mukaani heräteostoksena. Ja kuulkaas, nämä maistuvat aivan Mojitoilta! Oijoijoi. Kaikki kauppaan näitä ostamaan!

joo, moon brunetti

Vuosi sitten alkanut syrjähyppy päättyi ja minusta tuli jälleen brunetti. Honey, I'm home, vai miten se meni? Mutta silti vielä aika outo fiilis. Kuka tuolla peilissä on?

BEFORE

AFTER

Haipakkaa

On ollut ja tulee olemaan aika haipakkaa lähipäivinä. Harmittaa, kun en ehdi paneutumaan omaan, enkä muidenkaan blogeihin, mutta sellaista se välillä on. Tällekin viikolle on jo joka päivälle tekemistä ja lauantai aamuna aikaisin hyppään lentokoneeseen kohti Kreetaa. Tässä kuitenkin picture overload juhannuksesta, jonka vietin mökillämme, kuten viime vuonnakin.

Mökkimme sijaitsee metsän siimeksessä. Uimaranta on automatkan päässä, mutta koska vettä ei ole lähellä, ei ole paljon hyttysiäkään. Käy mulle. Mustikka- ja puolukkamaa kasvaa takapihalla, josta voi kätevästi poimia marjat vaikkapa mustikkapiirakkaan.

Tänä vuonna pihalla ei ole tapahtunut ainakaan vielä suuria muutoksia. Yksi kuusi pätkäisty ja kukkia istutettu, siinäpä se oikeastaan. Kyllähän äiti vielä ehtii. Ja sammakotkin oli oikealla paikallaan, kiven päällä pitämässä vahtia.

Sympaattisissa ruukuissa kasvaa erittäin kauniita orvokkeja. Mikä mahtava vastavärien yhdistelmä!

Tämä on joku yrttikasvi, joka on alkanut itsekseen kasvamaan kivetyksen vieressä. Äitillä on yrttejä ympäri pihaa, ja ilmeisesti jostain on levinnyt siemen jos toinenkin tähän kivetyksen viereen. En tiedä mikä yrtti on kyseessä, mutta aivan sitruunalta se tuoksui.

Lauantaina myös mummini, setäni ja hänen vaimonsa kävivät vierailemassa. Otettiin sitten tikkaskabaa isäni, setäni ja ystäväni kesken. Isäni on aina ehdoton voittaja lajissa kuin lajissa, (hänellä on jokin maaginen avaruudellinen hahmottamiskyky), mutta minä tulin ekalla kierroksella toiseksi ja toisella kierroksella kolmanneksi. Ja kaikki heitettiin samalta viivalta, vaikka pituuseroa onkin parhaimmillaan yli 30 cm. Miekkoset kun ovat 186 cm ja ystäväni vain vähän päälle 150 cm.

Äitillä on kaikkea tilpehööriä pitkin pihaa, kuten minullakin olisi, jos mökin omistaisin.

Juhannusruusu oli vähän laiha, mutta ajoi tehtävänsä.

Tuulimylly-linnunpönttö on rakas muisto äitini vanhempien puolelta.

Ruohosipuleilla on hauskat kukinnot.

Lupiinit ovat niin kauniita. Niitä on ihana nähdä moottoriteiden varrella. Kaunistavat matkaa. Äiti oli kerännyt niitä kastelukannuun.

Pihalla on kiva myös vaan oleilla.

Ja mökillä on kiva myös vaan syödä

ja saunoa

Meillä on vakiolenkkireittejä mökillä, joista valitsimme ystäväni kanssa sekä lauantaina että sunnuntaina 7 kilometrin lenkin. Syy seuraa kuvasaldon lopussa.

Lenkin varrelta löytyy ihania maalaismaisemia

vanhoja rakennuksia

kukkia

ja HEVOSIA!

joista kahdella on varsat

tummanruskeat oli rohkeampia

vaaleanruskeita piti houkutella luokse

voi jestas, kun olen söpö!

Siinäpä syy miksi valittiin tämä "hevosreitti". Oli kyllä mahtava juhannus, vaikka sen viettikin vanhempien seurassa. Sentään mukanani oli ystävä ja koirat. Perjantaina satoi koko päivän, mutta lauantaina ja sunnuntaina oli kaunista ja aurinkoista. Äiti piti huolen ravitsemuspuolesta ja isä viihtyvyyspuolesta. Saimmehan nauttia tikanheiton lisäksi mm. Kesäillan valssista ja Tangomarkkinoiden karsintalähetyksestä, krhm. Taustamusiikkina kaikkina kolmena päivänä toimi muun muassa Souvarit ja muu iskelmä. Iskelmässä ei mitään vikaa, mutta Souvarit ei ehkä ole ihan sieltä parhaasta päästä. Onneksi setäni soitti minulle hieman Topi Sorsakoskea.

Syötiin, saunottiin, levättiin, oleiltiin, käveltiin, juteltiin, nukuttiin, nautittiin auringosta. En kärsinyt liskojen yöstä enkä krapulasta, maanantai töissäkin sujui ihan ookoosti. Saas nähdä mitä ensi vuonna.

Hauskaa Juhannusta!

Tulin näitten kaiffareitten kera toivottamaan kaikille hubaisaa Juhannusta!

Parin tunnin päästä lähden mökille ja palailen toivottavasti rentoutuneena takaisin sunnuntaina. Palataan, jossei sunnuntaina, niin maanantaina.

Näin meillä

Käytiin parin työkamun kanssa tänään torilla, Alkossa ja kaupassa ostamassa tarvittavat lounaalle. Mansikoita, herneitä, skumppaa ja salaatit. What a way to start Juhannus!

Vielä muutama tunti pakerrusta ja sitten voi startata Juhannuksen hyvillä mielin. Illan vietän kotosalla todennäköisesti siivoten (pakko), mutta huomenna aamulla starttaan mökille kera ystävän, koirien, skumpan ja ruoan. Mökillä seurana on vanhempani, mutta se ei meitä haittaa. Nautimme olemisesta, saunomisesta, ulkoilusta, mölkystä, ruoasta ja takkatulesta. Ihana miniloma ennen varsinaista lomalomaa!

Kiva naapuri

Naapuri kysyi huolisinko raparperia, hänellä kun on sitä niin paljon. No totta maar huolin! Eipä tarvinnut kahta kertaa miettiä mitä niillä tekisi. Ainoa oikea vastaus on raparperi-mansikkapiirakka.

Pohjaan tarvitset:

100 g rasvaa

3/4 dl sokeria

1 muna

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

1 purkki rahkaa (2 dl)

1-2 kananmunaa

0,5 dl sokeria

1,5 tl vaniljasokeria

Lisukkeet:

paksu varrellinen raparperia/maun mukaan

n. 300 g tuoreita mansikoita

Pohja: Vaahdota rasva ja sokeri, lisää joukkoon ensin muna, sitten vehnäjauhot, joihin leivinjauhe sekoitettu.

Täyte: sekoita kaikki ainekset keskenään.

Rasvaa ja korppujauhota vuoka. Painele taikina ohuehkoksi pohjaksi reunoille saakka. Lisää pilkotut mansikat ja raparperinpalat. Kaada rahkatäyte päälle. Uunin keskitasolla 200° n. 25 minuuttia. Anna vetäytyä parisen tuntia ennen tarjoamista.

Sellaisen pyöräytin ja hyvää on!

Jippii!

Pukeutumisen lisäksi kyllästyttää Suomen tämän hetkinen sää. Siispä ostettiin ystävän kanssa viikon matka Kreetalle heti loman alkuun. Makoilen kuvassa näkyvällä rannalla 3.-10.7. Tuurillani Suomeen tulee samaan aikaan helleaalto, mutta ei mahda mitään. Kreetalla on ainakin taattu aurinko. Ehkä vähän liiankin kuuma, mutta sittenhän voi pulahtaa mereen vilvoittelemaan.

Platanias on minulle tuttu kohde, vaikka haluaisinkin mennä aina uuteen paikkaan. Ainakin tiedän, että paikka on mukava ja osaan toimia oppaana ystävälleni. Äkkilähdön kun tilaa, ei aina voi saada mitä haluaa. Italian Gardajärvi saa odottaa toiseen kertaan. Ja ei kyllä yhtään haittaa tuttu paikka, kunhan saan makoilla ja relaksoitua etelän lämmössä.

kuva googlen kuvahaulla

Kyllästyttää

Olen alkanut kyllästyä pukeutumiseeni. Tähän vaikuttaa oikeastaan kaksi asiaa. Toinen on se, että kesä on kylmä ja joka päivä päällä on oltava housut ja pitkähihainen paita. Ja toinen on se, että en mahdu farkkuihini.

Haluaisin kovasti pukeutua farkkuihin, t-paitaan ja huiviin, mutta turha kuvitellakaan. Kokeilin viimeksi viime viikolla päälleni yksiä farkkujani ja sain ne kiinnikin, mutta tursuilevat ja pursuilevat jenkkakahvat ei ole mielestäni kaunista muotia, saatika sitten hyväksi verenkierrolle.

Päälläni on ollut joka päivä viimeiset pari viikkoa leggarit/sukkahousut ja pitkä paita, hohhoijaa. Näissä kuvissa edustaa surullisen kuuluisa huivi. Olen pessyt sen nyt kaksi kertaa. Vienon kalanhajun erottaa vieläkin, mutta uskoisin että seuraavan pesun jälkeen koko episodi on muisto vain.

Mukavaa viikon alkua!

Tulossa myös iloisempaa postausta.

The Book of Eli

The Book of Eli on hyvin The Road-tyyppinen elokuva, jos olette sen nähneet. En halua paljastaa liikoja, mutta elokuva sijoittuu tulevaisuuteen, välähdyksen jälkeiseen aikaan. Maailma on melkein tuhoutunut ja elämästä puuttuu perusasiat, kuten ruoan ja puhtaan veden taattu saanti.

Kiteytettynä elokuva kertoo miehestä, jolla on missio. Tuo mies on ihana Denzel Washington. Leffassa nähdään myös Gary Oldman, 70's showsta tuttu Mila Kunis sekä L-koodissa näytellyt Jennifer Beals.

En voi olla vertaamatta tätä The Roadiin. Mielestäni tämä oli parempi, eikä tämä kulahtanut loppua kohden, kuten The Road teki. Mielipiteitähän nämä on, ja esimerkiksi IMDb:n mukaan The Road on hieman parempi, kuin The Book of Eli. Minusta kuitenkin toisin päin.

kuvat googlen kuvahaulla

Pakkausuudistuksia

Bongasin taas jotain uutta. Nyt tuntuu olevan kovasti huudossa elintarvikepakkausten ulkonäön päivitys. Olen todennut sen meillä töissä sekä kauppojen hyllyillä.

Latest discovery: Pirkka kurkkupastillien uusi ja vanha pakkaus.

Halloumi on mun lemppari

Olen suolaisen ystävä. Pidän myös karkista, pullasta, viinereistä, jätskistä, mutta jos pitää valita, niin suolainen vie aina voiton. Elämä ilman suklaata vai elämä ilman sipsejä? Vastaus on ehdottomasti: elämä ilman suklaata.

Kyproslainen halloumijuusto on eittämättä sieltä suolaisimmasta päästä, mutta silti voisin syödä (ja syönkin) koko paketin itse. Halloumisalaatti on lemppariani, mutta kuinkas hyviä halloumihampurilaiset onkaan? No tosi.

Chatrin's halloumiburger:

- paista halloumiviipaleet rypsiöljyssä pannulla molemmilta puolilta ruskeiksi

- käytä hampurilaissämpylän puolikkaat pannulla lämpimiksi

- laita alimmaisen sämpylän päälle majoneesia ja ripottele päälle currya (ihan ehdoton!)

- majoneesin päälle töräys ketsuppia

- tuoreen ananaksen viipaleita, tomaattiviipale, salaatinlehti ja (salotti)sipulia ja niitä paistettuja halloumiviipaleita (2 kpl)

- halutessasi laita currymajoneesia vielä päällimmäiseen sämpylään

- NAUTI!

Tarjosin burgerini tällaisissa söpöissä snägäritaskuissa

They was gooood.