Plans for the Weekend

Oi, autuas! Se on perjantai vihdoin. Viikonlopuksi olen suunnitellut paljon puuhailtavaa, saas nähdä mitkä toteutuvat.

Pitäisi siivota oikein urakalla: pyykit, tiskit, imurointi, lattiat, kylppäri...

Koiran pesu ja yleinen "huolto". Toivottavasti myös ilmat lauhtuvat, niin pääsisi pitkästä aikaa kunnon lenkille. Tai edes vähän pidemmälle, kuin sisäpihalle.

Lainasin kaverilta My So Called Life dvd-boxin ja ajattelin ottaa MSCL-maratonin viikonlopun aikana. Pääsen kuolaamaan Jared Letoa tuntikaupalla. Ja haluan varmaan taas Mrs. Catalanoksi, kuten peruskouluaikoina

Lisäksi ajattelin

- nukkua pitkään

- kierrellä vähän kaupoissa, josko olisi käyttöä mm. Sokoksen etukupongeille

- tavata ystävää, jos flunssa ei saa hänestä otetta

- käydä syömässä ja leffassa, toivottavasti yllä mainitun kanssa tai sitten ypö

- lukea kirjaa

- nauttia pitkät ja runsaat aamiaiset

- tehdä ruokaa

Iltapalaa tekemään ja sohvalle, siitä se viikonloppu alkaa.

I'm Gorgeous

Sain Nooralta ja Marikalta tämän The Gorgeous Blogger -palkinnon, ja kuten niin moneen plakaattiin, myös tähän liittyy haaste.

Milloin aloitit blogisi?

Aloitin kirjottamaan blogiani syyskuussa 2008, eli suurin piirtein 2,5 vuotta höpinöitä takana.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Blogini on puhdasta sekametelisoppaa. Kirjoitan mitä mieleeni tulee. Välillä blogissa on jaksoja jolloin jaan paljon ruoka- ja leffavinkkejä, toisinaan julkaisen asukuvia ja lähiaikoina enemmän sisustusjuttuja. Blogini kertoo elämästäni, mutta ei liian yksityiskohtaisesti.

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Se, että tämä on mun blogi, ei ole toista samanlaista. En keksi tähän muuta itse, lukijat osaisivat varmasti vastata paremmin.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Tätä pitikin vähän miettiä. Kai se oli, että muutamalla ystävällä oli jo blogi/matkablogi ja tuntui sitten, että pitäähän sitä itsekin alkaa bloggaamaan. Alku oli kamalaa harjoittelua, mutta pikkuhiljaa alkoi löytyä oma sävel. Ja kyllä tämä kehittyy edelleenkiin, toivottavasti aina parempaan suuntaan.

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Nimen. Taas. Aloitin bloggaamaan nimellä Yhden tytön elämää. Kun se ei tuntunut enää omalta, mietin pitkään mikä nimi kuvastaisi parhaiten blogiani. Helmiä ja pippuria syntyi ajatuksesta, että askartelen helmillä ja teen paljon ruokaa. Tarkempi analyysi täällä. Kuitenkin koko blogin olemassa olon ajan, olen puhunut siitä Ompputarhana. Nimittäin nettiosoite on kokoajan pysynyt samana. Tuskin kuitenkaan vaihdan nimeä, ennen kuin tämä tili tulee täyteen. Tilin täyttyessä pitää sitten vaihtaa osoite, joten samalla voisin päivittää nimenkin, saas nähdä.

Haluaisin myös panostaa paljon enemmän kuviin ja tehdä niille jotain, että ne näkyisi isompana täällä (en vaan osaa). Ja muutenkin olisi kiva käyttää enemmän aikaa blogiin, mutta tällä hetkellä se ei ole oikein mahdollista. Vielä hankin sen uuden läppärinkin, jolloin kirjoittelu on mieluisampaa overall.

Point taken?

Varoitus lukijoille; luvassa armotonta vänkytystä. Jos rakastat talvea, suosittelen skippaamaan tämän postauksen.

NYT meni hermot, ja sen kyllä huomaa.

Joo joo, asutaan Suomessa ja täällä kuuluu olla talvi, lumineen ja pakkasineen, tiedetään, mutta rajansa kaikella. Löydän megapakkasista vain kaksi hyvää asiaa: 1. aurinko paistaa 2. ei ole loskaa.

Tähän asti olenkin ollut sitä mieltä, että mieluummin pakkaset kuin loskakeli, mutta tässä vaiheessa ottaisin jo mieluusti ne loskat vastaan. Eihän näitä pakkasia kestä enää Erkkikään. Tässä taas vähän vänkytyslistaa:

- koiran kanssa pystyy tehdä n. 200 metrin "lenkin". Eihän se tee hyvää kenellekään. Lenkitän koirani siis sisäpihalla, jippii. Onneksi taloyhteisössämme asuu hirveästi koiria, että hajuja sentään löytyy.

- Lenkkien lyhyydestä johtuen koira on kotona kuin Duracell-pupu. Tuo minulle yksitellen, peräjälkeen kaikki lelunsa, mutta kun mami ei jaksa leikkiä koko ajan.

- allergikkoa alkaa yskittämään heti ensimmäisen pakkassisäänhengityksen jälkeen.

- nenän limakalvot kuivuu, minkä johdosta sain elämäni toisen nenäverenvuodon tässä pari viikkoa takaperin. (elämäni ensimmäisen nenäverenvuodon sain viime vuoden megapakkastalvena)

- ulkona ei voi tehdä mitään, joten vapaa-aikani olen viettänyt sohvalla, herkkuja mussuttaen. Ahterihan tässä levistyy, mutta minkäs teet.

- megapakkasilla kroppani huutaa rasvan perään. Joka päivä tekee mieli majoneesihampurilaisia, pizzaa, sipsejä ja muita rasvaisia ruokia. Odotan kesää, jolloin minun tekee mieli lähinnä salaatteja ja smoothieita.

- Myös ihoni huutaa rasvan perään, nimittäin vartalovoiteen muodossa. Ihoni on todella huonossa kunnossa, ja hilseilevien säärien lisäksi olkavarsiini on alkanut ilmestyä näppyjä, jotka kutisevat. How sexy.

- olen saanut (varhaisen asteen) PALELTUMIA varpaidenpäihini! Ne sattuvat joka askeleella. Pakko hankkia jotkut kunnon goretex-kenkulat ensi talvena.

- VR myöhästelee pahasti, ratikat ja bussit muutamilla minuuteilla. Siinä seistessä ja odottaessa ehtii manata talven moneen kertaan. (Kesällä olisin jo kävellen perillä)

- Hiukset on joka päivä ihan rumasti, koska ulkona joutuu käyttämään pipoa ja/tai huppua.

- Lounaalla käyminen tuottaa ylimääräistä ähistystä, kun pitää toppautua ja riisua, toppautua ja riisua.

- Toppavaatteissa on kylmä ulkona, mutta hiki sisällä. Se on tosin hyvä puoli, että on säästynyt rahaa, kun en ole halunnut mennä shoppailemaan toppavaatteissa. Tosin mitään rahaa ei ole säästynyt, kun niin paljon on kulunut kämppään ja tulevaan koiraan..

- synkeät suomalaiset todella ovat synkeitä this time of year. Oikein odotan sitä aikaa, kun suomalaisetkin kömpivät koloistaan ja puhkeavat kukkaan. Kesällä näkee hymyjäkin ihmisten kasvoilla.

- Okei, voisin jatkaa tätä listaa varmasti loputtomiin, mutta varmaan ymmärsitte jo pointtini. Talvi bad, kesä good.

Minua ei selvästi ole luotu Suomen ilmastoihin. Näytänkin kuulemma ihan kreikkalaiselta/espanjalaiselta. Kreikassa minua on luultu monesti paikalliseksi ja Suomessa kuulen usein: "Ootsä ihan suomalainen?". Mutta miksi olen niin nössö, etten kuitenkaan uskalla muuttaa ulkomaille? Tosin muuttaisin ulkomaille tällä sydämenlyönnillä, jos saisin kaikki ystäväni ja sukulaiseni mukaan. Huoh. Ei auta, kuin odottaa kesää. Ilmatieteenlaitoksen mukaan vielä kaksi päivää pitäisi kestää -20° pakkasia, lauantaiksi on luvattu -8–-15°C. Sopii toivoa.

The King's Speech - Kuninkaan puhe

Vietin mukavan sunnuntain ystävän kanssa ja päivän kruunasi Colin Firth elokuvassa Kuninkaan puhe. Voi kuinka tykkäsinkään tuosta leffasta! Voisi kuvitella, että elokuva joka kertoo puheterapiasta olisi tylsä, mutta mitä vielä – sehän oli hauska, ihana ja koskettava. Jäi sellainen lämmin tunne elokuvan jälkeen.

Pääosaesittäjien välinen kemia toimi valkokankaalla todella hyvin, lieköhän Geoffrey Rush ja Colin Firth ystäviä todellisessakin elämässä? Naisrooleissa nähdään Helena Bonham Carter ja Jennifer Ehle. Jennifer näytteli yhdessä Colinin kanssa 90-luvulla tehdyssä sarjassa Ylpeys ja ennakkoluulo - Pride and Prejudice.

kuvat google imagesista

Oho!

Oho! Siitä onkin jo hyvän aikaa, kun viimeksi julkaisin asukuvan. Ei ole ollut paljon hurraamista talvipukeutumisessa, ja toisaalta, kyllä tuo kameran edessä hihhuilu tuntuu edelleen vaan oudolta. Hiukset näyttää kauheilta, mutta ens viikolla on onneksi vihdoin kampaaja.

Tämä on muuten myös ensimmäinen asukuva otettuna uudessa kodissa. Ei ole miljöössä paljon eroa entiseen; sänky näkyy edelleen ja linssiludekin on vaan vaihtanut puolta vasemmalta oikealle.

Minä toivotan hyvää lauantaita ja lähden kaupungille ostamaan ystävälle syntymäpäivälahjaa, heissuli!

Oh, love!

Iittalalta on tulossa 1.3. uusi muki, Sosuli. Kuinka suloinen, pitäähän tuo saada kokoelmiin.

Titimadam lisäsi repertuaariinsa uusia eläimiä. En kestä tuota possua!

kaikki kuvat lainattu.

Guilty Pleasure of the Day

Olen aina tykännyt Charles & Eddien Would I Lie To You biisistä. Call me mummo or don't, mutta musta tää on hyvä!

Laiska viikonloppu

Viikonloppu alkoi kollegan läksäreillä, vähän pubeilua, keilausta ja tapaksia. Vaikka en rillutellutkaan myöhään olo oli lauantaina väsynyt ja vaikka suunnittelin meneväni leffaan, en vaan yksinkertaisesti jaksanut nousta sohvalta. Katsoin sitten digiboxin antia (mm. Dark Water ja Pushing Tin) ja tein riisisuklaata (koska en jaksanut mennä kauppaankaan).

Sunnuntaina ystävä soitti ja sai minut ylös sohvalta. Käytiin Jäähallin kirppiksellä sekä Kaivarin Kanuunassa, joskaan en löytänyt mitään. Mahat syötiin täyteen Memphisissä. Olen ollut hyvin pettynyt Memphisiin jo pitkään, siellä laski taso vuosi vuodelta, enkä siitä syystä ole vähän yli vuoteen Mempparissa käynytkään. Nyt kuitenkin annoin uuden mahdollisuuden ja Chevré sandwich oli taivaallista! Nam.

Loppusunnuntai kului sitten taas sohvalla, koska kyllähän sitä pitää relata ennen työviikon alkua.

Mussukkaista ystävänpäivän iltaa ja aurinkoista pakkasviikkoa!

Operaatio vedinprojekti suoritettu

Ensimmäisessä kuvassa homma vasta aloitettu. Tästä huomaa hyvin vetimien ulkonäköeron. Se on huomattava.

Sitten pari sensuroimatonta kuvaa. Vastapainona Kuvia kodista postaukselle, jossa ihasteltiin kodin siisteyttä ja johon kommentoin, että ei mulla aina niin siistiä ole. Tässä todistusaineistoa.

Koska en saa enää nauttia astianpesukoneen ihanuudesta olen sopinut itseni kanssa, että pyrin parhaani mukaan tiskaamaan välittömästi ruoanlaiton/leipomisen/syönnin jälkeen. Aika hyvin olen pysynyt päätöksessäni, mitään suuria tiskivuoria ei ole päässyt kasvamaan. vielä.

Mutta se tärkein – eikö nyt olekin paljon kauniimpi keittiö, kun vetimet vaihtui puisista metallisiin?

Olen iloinen "uudesta" keittiöstäni ja siitä, että päivät pitenevät aivan hurjaa vauhtia. Aurinko laskee tänään Helsingissä 16:59 ja päivän pituus on 8 h 48 min. Ihanaa! Aurinkoista viikonloppua.

Salty muffins

Tein aivan järkyttävän hyviä suolaisia muffareita viikonloppuna. Näitä tulen ehdottomasti tekemään jatkossakin. Taikinasta tulee n. 12 muffinia.

Tarvitset

- 4 dl vehnäjauhoa

- 1 tl leivinjauhoa

- 1 tl suolaa

- mustapippuria

- 1 tl sokeria

- 1 tl oreganoa

- 50 g voita

- 2 dl maitoa

- 2 rkl kuutioituja aurinkokuivattuja tomaatteja

- 3 rkl vihreitä pilkottuja oliiveja

- n. 1 dl paahdettua sipulirouhetta

- 1 dl mozzarellajuustoraastetta

Lisäksi

- rosmariinia

- sormisuolaa

- muffinsivuokia

Sekoita kuivat aineet keskeään, lisää kylmä voi ja nypi murumaiseksi seokseksi. Kaada joukkoon kylmä maito ja sekoita. Lisää joukkoon aurinkokuivatut tomaattikuutiot, oliivit, paahdettu sipulirouhe ja juustoraaste. Sekoita. Nostele lusikoilla taikinaa voideltuihin muffinivuokiin. Ripottele päälle rosmariinia ja sormisuolaa (maltillisesti). Paista 200° uunissa 20 minuuttia.

Mulla lorahti vähän liikaa sormisuolaa muffareihin ja niistä tuli kyllä aika suolaisia. Ei se kyllä toisaalta haitannut ;) Ensi kerralla ajattelin laittaa vähemmän suolaa taikinaa, niin ei tule yliannostusta tuon sormisuolan kanssa.

ohje mukailtu Yhteishyvän Ruokamaailma lehdestä.

Cheesecake is mi favourite

Kokkailin ja leipoilin lauantaina pitkästä aikaa. Liivateeton sitruunajuustokakku uunissa oli yli helppo tehdä. Ja siitä tuli parempaa kuin uunittomasta juustokakusta.

Pohja

- 50 g voita

- 200 g digestive (täysjyvä) keksejä

Sulata voi. Murskaa keksit laittamalla ne muovipussiin ja käyttämällä kaulinta apuna. Voitele irtopohjavuoan (ø 24 cm) reunat ja aseta pohjalle leivinpaperi. Painele taikina tasaiseksi ja tiiviiksi pohjaksi. Ei tarvitse esipaistaa, mutta halutessasi voit laittaa uuniin n. 5 minuutiksi.

Täyte

- 400 g tuorejuustoa, täysrasvaista (esim. 2 prk Philadelphiaa)

- 150 g creme fraiche, täysrasvaista (esim. Valiolla on juuri tuon kokoinen purkki)

- 3 kananmunaa

- 1 dl sokeria

- 2-3 tl vaniljasokeria

- n. 1 dl sitruunamehua (tai hieman alle)

- 2 rkl perunajauhoa

Sekoita täytteen aineet kulhossa notkeaksi seokseksi ja kaada vuokaan pohjan päälle. Paista 175 ° uunissa n. 50 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua. Parasta seuraavana päivänä, kun kakku on kunnolla vetäytynyt.

Kuvista huomaa, että en notkistanut täytettä kunnolla. Ensi kerralla meinaan käyttää ihan sähkövatkainta tähän puuhaan, niin tulee varmasti tasainen seos. Makuun nuo sattumat ei kyllä vaikuttanut ollenkaan, vaan kakusta tuli oikein hyvää.

ohje mukailtu Yhteishyvän Ruokamaailma lehdestä.

Kuvia kodista

Olen kotiutunut tosi hyvin tänne uuteen kämppään ja täällä on aivan ihana asustaa! Tuuttaan tässä nyt oikeen kunnolla kuvia tulemaan, lähinnä mun "olkkarista". En silti paljasta kaikka kerralla, 'cause I'm a sneaky one.

ruokailuryhmänä toimii toistaiseksi parvekekalusteet edellisestä kämpästä

Kävin kurkkimassa Saijan ihania maalauksia sunnuntaina, käykää tekin!

Pupulla on oma lelukori, josta se poimii aina hetkeen sopivan leikkikalun.

Matto on viikon vanha ja se on lovely. Suomalaista työtä, sitä arvostaa.

Mamman pikku takkuturkki se siinä, ei olis kotia ilman Pupua.

Makkarin mini-facelift

Kun muutin tänne, ei verholistoissa ollut tarpeeksi nipsuttimia verhoille. Hyvin nopeasti selvisi, ettei lisänipsujen osto ollutkaan niin helppoa, kuin sen olisi kuvitellut olevan. Listat ovat nimittäin vähän erikoisempia, kapea u-kisko jos oikein muistan. Kävin mm. Ikeassa, Stockalla, Anttilassa, Tarjoustalossa ja Etolassa ennen kuin oikeanlaiset nipsut löytyi Eurokankaasta!

Lopputulos on tässä. Jäi rumat putketkin piiloon. Koristetyynyjä ei ole mitenkään aseteltu, kunhan heitetty paikoilleen. Tarkkasilmäiset huomaa, että vaihdoin myös kukkaruukut neutraalimpiin sävyihin. Seinä ammottaa vielä tyhjyyttään, mutta semmoiseksi sen ei ole tarkoitus jäädä. Tulossa on kauhiasti tauluja ja kenties pari avohyllyä..

Status report

Tappelin eilen koko illan läppärin kanssa, kun yritin kaikkeni, että olisin saanut siirrettyä kuvat kamerasta koneelle ja sitten kirjoitettua jutun tänne. Eihän se onnistunut sitten millään. Ongelma on siis vanha, hidas ja vähämuistinen koneeni, joka pitäis päästää jo päiviltään...

Mietinkin, josko jaksaisin raahata työläppärin kotia ja imutettua kuvat sinne. Vois olla helpompaa ja hermoja säästävämpää.

Järkky ilma ulkona, koitetaan kestää. Palaan asiaan kenties illalla.

kuva

Onko tämä varmasti totta?

Olen halunnut chihuahuaa niin kauan kuin muistan. Ja nyt unelma on vihdoin toteutumassa. Ostin kuvassa olevan pienen söpöläisen! Saan sen maaliskuun lopulla.

Haaveissa oli lyhytkarvainen, beige chihuahua narttu, mutta niitä on niin äärimmäisen vaikea saada, että oli pakko tehdä myönnytyksiä jossain kohtaa. Nimikin on mietittynä, mutta sen paljastan vasta kun olen nähnyt tyypin livenä. Pitää varmistaa, että nimi mätsää luonteen kanssa. Nyt pitäisi sitten malttaa 1,5 kuukautta, eih!

Kevättä rinnassa

Voin kertoa teille nyt jotain todella harvinaislaatuista. Kaikkihan siis varmaan jo tietää, että olen todella laiska mitä tulee urheiluun? Niin se kevät (tai edes vähän sinne päin) vaikuttaa meikäläiseen, että koska jo kahtena päivänä on ollut valoisaa töistä kotiin lähtiessä, olen päättänyt KÄVELLÄ kotiin. Pimeän aikaan ei tulisi mieleenkään, mutta mikäs siinä valosalla, kun näkee eteensäkin. Niin, eikä tässä vielä kaikki; tänään päätin myös kävellä töihin. Musta on tullu ihan urheiluhullu, hehheh.

Mutta itestäni oon ylpeä ja se on tärkeintä.

Serious case of ruokajumi

Pohdin syitä miksi kärsin nk. ruokajumista. Keksin kaksi; muuttamisen ympärillä pyörivät hässäkät on verottanut ruoanlaittointoa. Ja suoraan sanottuna on ihan kamala ikävä Itäkeskuksen Prisman viikottaisia ruokareissuja, jolloin ostettiin siis koko viikon ruoat kerralla, autolla. Ja valikoimaa oli vaikka millä mitalla. Nyt mulla on valittavana kaksi eri vaihtoehtoa: hikinen Alepa tai nihkeä K-market. Niissä ei ole tarjolla edes terttutomaatteja, for fak sake. Muutenkin pienet valikoimat ja kalliimmat hinnat, mitä Prismassa. Mutta niillä on pärjättävä. Sentään Alepassa myydään Hälsans Kök:in kasvispyöryköitä.

Jokatapauksessa nyt kuuluu kysymys: mitä kasvis- ja kalaruokia teillä olisi ehdottaa mulle?

Haluaisin syödä muutakin kuin halloumihamppareita, kasvispizzaa, nuudelisalaattia ja tonnikalapastaa. Reseptejä kehiin! Kiitos :)

Kuukausi ilman lihaa

Tänään on helmikuun ensimmäinen päivä, mikä tarkoittaa että Lihaton tammikuu -haaste on päättynyt.

Kuukausi ilman lihaa sujui ongelmitta, kuten ajattelinkin, ja aika kului yllättävän nopeasti. Lihattomuus vaikutti oikeastaan vain siihen, että en lähtenyt työkavereiden kanssa lohilounaalle, jota tarjotaan yhdessä ravintolassa aina tiistaisin. Mitä sitten tuli syötyä? Töissä muun muassa pinaattilättyjä, salaatteja, subeja, juustopatonkeja.. Iltaisin ja viikonloppuisin tajuttomasti hampurilaisia ja ennätysmäärä pizzaa. Myös nuudelisalaatit oli kovassa kulutuksessa. Ilmeisesti mielikuvitukseni ei laukannut kovin lujaa ja lisäksi ei vaan huvittanut tehdä ruokaa.

Tästä päivästä lähtien voin taas syödä lihaa, mikä tarkoittaa minun maailmassani kalaa, eli käytännössä lohta ja purkkitonnikalaa. Kävinkin juuri lounaalla syömässä Picnicin uuniperunan tonnikalatäytteellä ja illalla vois vaikka väsätä tonnikalapastaa.

kuva googlattu

Projekti käynnissä

Oon yhen sortin projekti-ihminen. Ennen mulla oli aina joku projekti käynnissä ja olen nähtävästi elvyttänyt tämän harrastuksen. Tällä hetkellä mulla on menossa Operaatio: keittiön kaappien vetimien vaihtaminen. (ei yhtään pidempiä nimiä näillä mun projekteilla).

Tämmöiset karmeat puiset vetimet on mun mielestä, no, ihan karmeita. Ja tällaiset vetimet on kaikissa kaapeissa ja laatikoissa mun kämpässä. Yhteensä 24 kpl. Meinasin alunperin vaihtaa kaikki vetimet, mutta ettei budjetti ylittyisi, päätin vaihtaa vaan keittiön kaappien ilmeen freesimpään.

Hankin ruotsalaisesta ystävästämme, Ikeasta, metallisia vetimiä 18 kpl. Kaikki tosiaan keittiöön, siellä on ihan kivasti säilytystilaa. Sain projektin aloitettua, mutta päätin jatkaa loppuun kunhan saan lainaan poran ja sähköisen ruuvinvääntimen. Nuo kuvassa näkyvät kaksi vedintä vaihdoin manuaalisesti ja se oli liian työlästä -> piti isontaa ruuvin aukkoja ja koska mulla ei ole poraa, isonsin reiät ruuvimeisselillä. Väänsin, väänsin ja väänsin. No eihän siinä ollut mitään järkeä. Mutta eikö olekin paljon hienommat nuo metalliset vetimet? Niiden look on vähän tuollainen antiikkinen. Mieluummin antiikkia, kun 80-lukua. Se on yks mun monista motoista.

Projekti jatkuu ja laitan näytille lopputuloksen, kun saan operaation päätökseen.