On taas se aika vuodesta, jolloin on aika valittaa talvesta. Tähän asti olen ollut vielä ihan ok talven suhteen, mutta tänään huomasin sen jälkeen kun olin laittanut kasvovoidetta, että kasvoja kiristää ja kutittaa ihan vietävästi. Siis rasvauksen jälkeen, for f*ck sake. Totesin kutinan siirtyneen koko muuhun kroppaankin, etenkin selkään ja jalkoihin, joita tekisi mieli raapia non-stop. Huomaan haaveilevani kylpyammeesta, joka on täytetty veden sijaan perusvoiteella. Lämpimällä perusvoiteella.
Puhumattakaan sitten hiuksista. Mulla on bad hair day every day. Pipo, huppu ja kuiva pakkasilma ei tee hyvää hiuksille. Ne on rasvaiset ja sähköiset ja rumat. Roikkuu vaan menemään, ilman mitään ryhtiä.
Vaatetus se vasta kauheeta onkin. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi lämmintä. Monta vaatekerrosta päällekkäin. Ahdistaa. On läskiolo. Prismasta oli toppahousut loppuunmyyty, muihin kauppoihin en ole jaksanut itseäni vielä tunkea. Niin, ja kauheinta on istua täystopattuna lämmitetyssä metrossa lähes puoli tuntia. Vähemmästäkin alkaa hiki haisemaan. Sitten vielä jotkut idiootit laittavat metron ovet kiinni perässään lähtöasemalla, kun metro seisoo paikallaan. Saanko kysyä miksi? Kuka haluaa istua sisätiloissa toppavaatteet päällä, häh?
Needles to say, odotan kesää. Odotan kesää niin paljon, että pakahdun kohta. Haaveilen (perusvoiteella täytetyn ammeen lisäksi) ulkomaan matkasta. Aurinko, lämpö, valoisuus, ranta, meri. Työkaveri on Teneriffalla, niin väärin.
Yhteenvetona: olen hilseilevän kuiva, lättähiuksinen ja hikinen yksilöressukka, joka kaipaa kesää. Onko meitä muita?
