Tänään on ollut aamusta asti aivan kamala päivä. Kunnon matalapainetta. Ensinnäkin heräsin joskus ennen viittä linnunlaulantaan. Tein kaikkeni, että olisin saanut uudestaan unta, mutta ei. Puoli kuudelta suostuin sitten avaamaan silmät ja katsomaan paljon se kello oikein on. Mietin siinä tovin, että pitäisikö jo nousta vai köllötellä sängyssä kaikessa rauhassa. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Kuudelta nousin nuutuneena sängystä ja riensin koirien kanssa ulos. Pennuilta kun tulee heti herättyään pissa. Silmät ristissä (ja allergiasta turvonneena) kävelin taloa ympäri ja yritin piristyä.
Seuraava vastoinkäyminen tuli eteen, kun vaatekaapista ei löytynyt mitään päälle pantavaa. Ei valitettavasti siis päivän asu -kuvia tulossa, vaatekaapissa kun ei ole "mitään" ja uusia ostoksia ei ole tullut tehtyä. No koko päivän sitten töissä oli epämukava olo, kun päällä oli ihan tyhmät vaatteet. Lisäksi duunissa oli kiire ja hankalia juttuja selvitettävänä. Asiakaspalaveriinkin piti mennä niissä tyhmissä vaatteissa ja oli niin maanantai-olo.
Kotiin kun pääsin, niin pentu lähti meiltä pois. Ehdin menettämään sydämeni pikkuiselle 4,5:ssä päivässä ja sydän on nyt pakahtua ikävään. Ihan kamala olo.
Koti on läävä, pitäisi siivota. Miehen kanssa oli vähän kränää ja nälkäkin oli.
Nälästä puheenollen: hyvä ruoka, parempi mieli.
Ainut hyvä asia tässä päivässä on ollut makoisan salaatin syöminen lämpimällä parvekkeella.

herneenverso-paprika-viinirypäle-kirsikkatomaatti-vuohenjuusto-auringonkukansiemen salaatti.

Otin to-do vihkoni mukaan ja raapustelin siihen mitä kaikkea pitäisi lähipäivinä tehdä ja ostaa. Rakastan tehdä listoja ja kehitin jo lapsena fiksaation vihkoja kohtaan. Siinäpä kaksi rakastamaani asiaa kohtaa kätevästi.


Siinäpä oli ensimmäinen valitusvirteni. Toivottavasti toista ei tarvitsisi tehdä, ainakaan lähiaikoina. Parempaa tiistai illan jatkoa teille ja mulle kanssa!