Railakasta Uutta Vuotta!

Pikainen Uuden Vuoden toivotus! Tässä ehkä yks parhaista biiseistä ikinä.

"Anna tuoppiin sitä punkkua".

Haaste: Lihaton tammikuu

Mikaelan haastamana aion viettää lihattoman tammikuun. En koe sitä mitenkään hankalaksi, sillä syön muutenkin aivan äärettömän vähän lihaa.

14-vuotiaana jätin ruokavaliostani pois kaiken muun lihan paitsi kanan, (kalkkunan) ja kalan. Muistaakseni viime maaliskuussa lopetin ostamasta kananlihaa kotiin ja syksyllä lopetin tilaamasta kanaa myös ravintoloissa. Jouluna maistoin luomukalkkunan lihaa, jonka kuorrutin konjakkisinapilla, mutta en saanut siitä mitään kicksejä. En siis ole sanonut ehdotonta ei:tä siipikarjalle, mutta mieluummin jätän syömättä.

Kalaa tulee myös syötyä todella vähän, terveydellisesti liiankin vähän. Pitäisi varmaan alkaa popsimaan kalanmaksaöljyä... Sushi ei ole mun juttu, mutta savustettu lohi on nam. Purkkitonnikalapasta on myös liian helppo tehdä. Siihenpä kuitenkin rajoittuu mun kalasyömiset, tai no joskus toisinaan tulee syötyä kalapuikkoja.

Mikaela pyysi myös jakamaan parhaan kasvisruokavinkin, mikä mielestäni on tietenkin kasvishampurilaiset, etenkin halloumihampurilaiset.

Toinen suosikki ja terveellisempi & kevyempi vaihtoehto on kasvissosekeitto.

Tarvitset:

bataatti

porkkanoita

(lanttua ja/tai purjoa, ei pakollinen)

smetanaa/creme fraichea/kermaa/koskenlaskijaa

Meiran Kuuma Etelä-Amerikka mausteseosta

Mama Africa's Red Chili Saucea

kasvisliemikuutio

Kuori ja pilko porkkanat ja laita kiehuvaan veteen, jossa kasvisliemikuutio. Kuori ja pilko tällä välin bataatti ja lisää porkkanoiden joukkoon. (Bataatti kypsyy porkkanoita nopeammin). Anna kiehua 10–15 minuuttia.

Voit soseuttaa keiton joko sauva- tai tehosekoittimella. Jos käytät sauvasekoitinta, aloita kaatamalla liemi toiseen astiaan, mutta jätä sitä vähän kattilaan. Soseuta ensin hieman kasviksia. Lisää joukkoon vähän lisää lientä (riippuen kuinka paksua/vetistä keittoa haluat), creme fraiche, Kuuma Etelä-Amerikkamausteseosta sekä teelusikallinen Mama Africa's Red Chili Saucea (tämä on tosi tulista, joten ole varovainen annostelussa). Soseuta kaikki ainekset hyvin keskenään ja keitto on valmis nautittavaksi. Hyvin samanlainen resepti täällä.

Uuden vuoden lupaukseni siis olkoon: tammikuu ilman lihaa.

Joulumuistelointia

Joulusta ei ole viikkoakaan, mutta silti tuntuu kuin siitä olisi jo ikuisuus. Sitä se teettää, kun kolmen vapaapäivän jälkeen on töissä jo neljättä päivää. Joulukalenterinkin heitin jo pois.

Jos nyt kuitenkin muistellaan vähän joulua. Isäni haki minut aattoaamuna lapsuudenkotiini. Siellä äiti hääräsi keittiössä jo täydellä tohinalla. Aamupuuron jälkeen koristeltiin siskon kanssa kuusi, jokavuotinen perinne.

Meidän kuusissa seikkailee aina monta tonttua, tässä yksi.

Vauvakin pääsi viettämään ensimmäistä jouluaan.

Ja sen kunniaksi kuusessa oli myös näin hieno pallo.

Tänä vuonna syötiin jo aikaisin. Ulkona ei ollut edes hämärää vielä. Mutta mikäs siinä, kun kaikilla oli jo sudennälkä. Lempijouluruokani on ehdottomasti perunalaatikko, jota syön smetanan ja punasipulisilpun kanssa. Viime jouluna aloin pitämään myös lanttulaatikosta, joten sitäkin oli suuri kauhallinen lautasellani tänä vuonna.

Lahjat jaettiin ja avattiin vasta illalla, perinteisesti siinä kuuden hujakoilla. Sain muun muassa sähköhammasharjan, Räsymatto -kulhon, Siirtolapuutarha -mukit, Mariskoolin, Nanson yöpaidan, irtopohjavuoan ja kaikkea muuta tarpeellista.

Koirat vuorottelivat vauvan sitterissä, tässä Pupun vuoro.

Sunnuntaina piti sitten tulla kotiin, kun ylimääräisiä vapaapäiviä ei ollut. Siellä napostelin ystävän tekemiä suklaanameja, saunoin ja katsoin Narnian Tarinat -elokuvan.

Sattuneista syistä en juurikaan tehnyt joulua kotiin, mutta sentään Aalto maljakon täytin joulupalloilla. Kivasti heijastuu kuvaaja kiiltävistä palloista, hih. Viikon päästä on Loppiainen ja silloin on virallisestikin joulu ohi, eli aika ottaa kranssi pois ovesta ja pakata se joulupallojen kanssa odottamaan seuraavaa joulua.

Päivän kissa

Nää Simonin kissat on niin parhaita, että tässäpä taas yksi. Tällasta mun luona nykyisin.

Se aika vuodesta

On taas se aika vuodesta, jolloin on aika valittaa talvesta. Tähän asti olen ollut vielä ihan ok talven suhteen, mutta tänään huomasin sen jälkeen kun olin laittanut kasvovoidetta, että kasvoja kiristää ja kutittaa ihan vietävästi. Siis rasvauksen jälkeen, for f*ck sake. Totesin kutinan siirtyneen koko muuhun kroppaankin, etenkin selkään ja jalkoihin, joita tekisi mieli raapia non-stop. Huomaan haaveilevani kylpyammeesta, joka on täytetty veden sijaan perusvoiteella. Lämpimällä perusvoiteella.

Puhumattakaan sitten hiuksista. Mulla on bad hair day every day. Pipo, huppu ja kuiva pakkasilma ei tee hyvää hiuksille. Ne on rasvaiset ja sähköiset ja rumat. Roikkuu vaan menemään, ilman mitään ryhtiä.

Vaatetus se vasta kauheeta onkin. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi lämmintä. Monta vaatekerrosta päällekkäin. Ahdistaa. On läskiolo. Prismasta oli toppahousut loppuunmyyty, muihin kauppoihin en ole jaksanut itseäni vielä tunkea. Niin, ja kauheinta on istua täystopattuna lämmitetyssä metrossa lähes puoli tuntia. Vähemmästäkin alkaa hiki haisemaan. Sitten vielä jotkut idiootit laittavat metron ovet kiinni perässään lähtöasemalla, kun metro seisoo paikallaan. Saanko kysyä miksi? Kuka haluaa istua sisätiloissa toppavaatteet päällä, häh?

Needles to say, odotan kesää. Odotan kesää niin paljon, että pakahdun kohta. Haaveilen (perusvoiteella täytetyn ammeen lisäksi) ulkomaan matkasta. Aurinko, lämpö, valoisuus, ranta, meri. Työkaveri on Teneriffalla, niin väärin.

Yhteenvetona: olen hilseilevän kuiva, lättähiuksinen ja hikinen yksilöressukka, joka kaipaa kesää. Onko meitä muita?

Simon's Cat

Joulustooria tulee myöhemmin, mutta sitä ennen kerron, että otin joulun päätteeksi siskon kissat hoitoon (remontin alta) ja ne on ihan maailman ihanimpia! Makkarin ovi pysyi kuitenkin visusti suljettuna koko yön, ettei vaan kävisi kuten Simonille. Jos video ei näy hyvin, klikkaa tänne.

Mukavaa vuoden viimeistä viikkoa kaikille!

Hauskaa Joulua!

Oikein mukavaa, lämpöistä ja tunnelmallista Joulua kaikille!

Blogi hiljenee hetkeksi.

Kuiva känttyrä on ihan käyttökelpoinen

Mitä tehdä leivälle, joka on jo liian kuivaa syötäväksi? Bruschettoja!

Olen tässä jo pari kertaa tehnyt kuivaksi kääntyneestä leivästä noita ihania italialaisia namipaloja. Bruschettoja voi tehdä monella eri tavalla, minä tein omallani:

lämmitä uuni 200°C

leikkaa kuiva känttyrä viipaleiksi

pirskottele päälle oliviiöljyä

kuutioi tomaatti, hienonna valkosipulin kynsi,

sekoita keskenään kulhossa ja lisää tuoretta basilikaa

tai vaihtoehtoisesti kuivattua basilikaa tai oreganoa

lisää vielä suolaa ja mustapippuria, sekoita

lusikoi seos leipäviipaleiden päälle

päällimmäiseksi mozzarellaraastetta

Paista uunissa n. 10 minuuttia

Helppo ja yksinkertainen iltapala, jota nautin muun muassa eilen.

Kirjapulma, apua pyytää.

50 euron arvoinen lahjakortti Tammelle. Mitä hankkisi?

Antakaa vinkkejä, rakkaat lukijat!

www.tammi.fi

Säilytysvinkki ja makuuhuone

Nämä makkarikuvat on otettu alkusyksystä – ihanan valoisaa! Siivouksen puutteesta johtuen kuvasin vain sängyn. Oikealle jäi vaatekaapit ja vasemmalle meikkauspöytäni, joka on oikeasti sivupöytä/senkki. Taulutkin vein olkkariin ja yksinkertaistin hyllyjen sisältöä. Koristetyynyjä minulla on liikaa, pitäisi vähän karsia niistäkin, kun raaskisi.

Kaulakoruja minulla on paljon, tässä vain murto-osa. Olen lapsuudenkodista asti säilyttänyt osan roikkuvista koruista vaatekaapin ovessa, tapaa voin suositella kaikille muillekin. Tarrakiinnitteiset koukut ei välttämättä pysy kovin kauan ovessa kiinni, mutta taulukoukut pysyvät! Ne pitää hakata vasaralla paikoilleen, joten kiinni on ja pysyy. Suosittelen lämmöllä.

Olkkaritunnelmaa

Muutto uuteen asuntoon häämöttää, mutta sitä ennen tunnelmoidaan nykyistä olohuonetta.

En edes yrittänyt ottaa päivänvalokuvia, koska se nyt vaan ei ole mahdollista tähän aikaan vuodesta.

Rahi ei kuulu tähän sohvaan, mutta siinä on ollut kiva lepuuttaa jalkoja. His and hers lammastyynyt vielä niskan taakse ja avot.

Sivupöydän päällä orkidea ja kynttilät tunnelmaa luomassa.

Orkideakuva tärähti niin hienosti, että siitä tuli melkein taidetta. Voisi silti ostaa kolmijalan. Mutta sitä ennen mulle on tulossa uusi linssi ja salama, joista uusi linssi tilattu jo. Jeij!

Kirjana pettymys

Sain vihdoin päätökseen Ilkka Raitasuon ja Terhi Siltalan yhteisteoksen Kellokosken Prinsessa. Elokuvasta tykkäsin kovasti, ja kuvittelin kirjan olevan vielä parempi, mutta näin ei ollut. Kirja oli kuiva ja välillä erittäinkin puuduttava. Niin värikäs persoona kuin Anna Lappalainen on ollut, en voi kuvitella miten hänestä on voinut syntyä näin tylsä teos.

Ensin olin innoissani, että jes, nyt saan tietää kaiken Anna Lappalaisesta, hänen tempauksistaan ja hänelle annetuista hoidoistaan, mutta tylsä kirjoitustyyli teki lukunautinnosta monotonisen ja tuntui, kun olisi lukenut pelkkää epikriisiä. Faktaa halusin ja sain, mutta tylsällä tavalla.

Leffa hyvä, kirja huono.

Annan elämä lyhykäisyydessään täällä.

Seeprakerttu

Kertulla on uusi puku. Hienon hieno seeprapuku. Oikeasti olisin ostanut jonkun muun kuosisen puvun, mutta tuo oli ainut Kertulle sopiva koko. Materiaali on lämmintä fleeceä ja Kerttu tuntuu tykkäävään uudesta asustaan kovasti. Ei purista eikä hankaa.

Lyhyiden tuotantokausien kirous

Murr. Miksi kaikkien hyvien tv-sarjojen tuotantokaudet ovat nykyään niin kovin lyhyitä?

Rakas sarjamurhaaja Dexter jännityttää vain kahdellatoista jaksolla per kausi ja uutukainen The Walking Dead ällötti ensimmäisenä tuotantokautena vain kuuden jakson verran. Tuntuu, että juuri kun pääsee makuun, menee sarja jo tauolle. Epistä.

kuvat googlattu

Onneksi jatkoa on luvassa molemmille sarjoille. Ei auta muuta kuin odottaa. Ehkäpä odotellessa tilaan vihdoin viihdykkeekseni Supernatural ja vaikkapa Dr. Who -boxeja.

Joulupukille lista

Kyllä määkin tein joulupukille toivelistan. Toivoin paljon kaikkea, mutta ilmoitin kyllä, että kaikkea ei tarvitse ostaa. Tai siis tehdä. Tai siis äitin hankkia...

Tänä jouluna toiveeni oli hyvin Marimekko painotteinen. Olen varsinkin ihastunut Räsymatto- ja Siirtolapuutarha -kuoseihin.

Mukia, teepannua, lautasta, kulhoa, pyyhettä.

Sukat makkaralla -nimeä ollaan kritisoitu kollegoiden kesken, mutta muotoilu on silti ihanaa. Viinilasit, kiitos.

Lisäksi toivoin omenan vihreää Mariskoolia (pientä tai isoa), eri värisiä Kivi -lyhtyjä (keltainen, vihreä etusijalla), puulusikkaa, valkosipulinpuristinta, irtopohjavuokaa, lämpimiä rukkasia, kristalli kuohuviinilaseja sekä sähköhammasharjaa. Siinä varmaan ne tärkeimmät. Tulevaan sinkkuboxiin pitää myös hankkia kaikennäköistä vedenkeitintä ja pressopannua, mutta ne haluan käydä ostamassa itse, sisustusassistenttini kanssa.

This Is My Current Single Status

Harkitsin myös kertovani teille uudesta statuksestani musiikkivideolla.

Natasha Bedingfield – Single

Elämänmuutoksia

Olen miettinyt miten tämän kertoisin, missä vaiheessa, millä sanoilla ja kuinka tarkasti. Eihän se auta, kun läväyttää asia esille: me erottiin Miehen kanssa.

Olen siis tätä nykyä onnellinen sinkku, jolla on paljon käytännönjärjestelyitä edessä. Olin jo avautumassa teille aiheesta uuden asunnon löytäminen ja siitä miten vaikeaa se tulee varmasti olemaan koirallisena ihmisenä, joka on tottunut parempaan elintasoon remontoidussa, saunallisessa kolmiossa. Olisin myös ihmetellyt ja voivotellut asuntojen hintojen nousua ja kysellyt teiltä jos olisitte osanneet kertoa, että missä vaiheessa yksiöt ovat alkaneet maksaa n. 700 € / kk. Viimeksi kun olen asunut yksiössä, ovat vuokrat olleet sellaista 530-550 euroa.

Noh, eipähän tarvitse ainakaan tuosta asuntoasiasta valittaa: löysin jo uuden kämpän! Niin ne asiat vaan voi joskus lutviutua ilman paniikkia. Onhan se iso muutos vaihtaa kolmio yksiöön, mutta toisaalta odotan sitä innolla. Saapahan sisustettua oman pikkukodin juuri niin kuin haluaa. Hei, tulossa sisustuspostauksia!

On tässä silti vielä paljon kaikkea puuhaa ja järjestettävää ja muutettavaa ja hoidettavaa, eli antakaa anteeksi, jos postaustahti vähenee (niin kuin on tainnut jo tehdäkin). Kyllä mä sitten taas jatkan samaan malliin, kun olen saanut kaikki asiat järjestettyä ja hankittua mm. netin uuteen osoitteeseen. Ainiin ja tietokoneen!

Lapsuuden lempielokuvat

Muistan lapsuudesta kaksi ylitse muiden menevää ultimatelempileffaa.

Ensimmänen on puolalainen animaatio Siniritari, eli alkuperäiseltä nimeltään helposti lausuttava Przygody blekitnego rycerzyka (1983). Elokuva oli tallennettuna VHS:lle, kunnes eräänä julmana päivänä isämme nauhoitti vahingossa(?) päälle urheilua. Että me siskon kanssa itkettiin! Onnistuin youtubeamaan pätkän leffasta tänne. Eihän tästä enää samaa fiilistä saa kuin lapsena, mutta kyllä mä tykkään silti, nostalgiaa.

Toinen on fantasiaelokuva Päättymätön tarina - The Neverending Story (1984). Tämä tuli katsottua lukuisia kertoja ja olin aivan rakastunut leffassa esiintyvään Atreyu nimiseen poikaan. Olisin myös kovasti halunnut oman Falcorin, eli lentävän lohikäärmekoiran.

Olisi kiva kuulla teidänkin ehdottomia lapsuusleffasuosikkeja!

Ajankohtaisia talviterveisiä!

Wagner on vähän kuin minä talvella ;)

sarjis: hs.fi

Ylipolvensukat

Mulla on yhdet ylipolvensukat. Tollaset musta-harmaaraidalliset. Ne on kestäneet jo monta vuotta. Kuka olis uskonut, että tulen ikinä pukeutumaan leggingseihin ja noin lyhyeen neuleeseen? No en minä ainakaan, niin ne ajat muuttuvat. Ylipolvensukat pelasti tilanteen, muuten olo olisi voinut olla liian alaston. Tämän innoittamana ajattelin hankkia lisääkin noita pitkiä sukkia.

Hehän ovat kuin kaksi marjaa

En pahemmin seurannut Linnan juhlia, mutta satuin näkemään Laurin Tähkän saapumisen ja sain välittömästi mieleyhtymän...

Lauri Tähkä on kuin Willard!

Spooky!

kuvat googlattu