Kosmetologimessujen saldoa

Kosmetologimessut olivat samana päivänä, kuin lähtö Barcelonaan. Otin päivän vapaaksi töistä ja vietin aamupäiväni Wanhassa Satamassa ihanien kosmetiikkojen ympäröimänä.

Päällimmäisenä haluan esitellä teille mineraalikosmetiikkaa Jane Iredalelta. Olen käyttänyt näitä tuotteita nyt kuutisen viikkoa ja olen vakuuttunut. En aio pitää mitään pitkää luentoa, mutta kerron muutaman tärpin:

• tuotteita ei ole testattu eläimillä
• 100% mineraaleja, ei sisällä mitään täyteaineita (esim. talkkia)
• meikkipohjat ovat aurinkosuojakerroin 20, ilman kemikaaleja
• ei tuki ihohuokosia
• tuntuu kevyeltä iholla

Näitä kun olen nyt käyttänyt, tuntuu ettei vanhaan ole enää paluuta.

Tulipa messuilta ostettua vähän jotain muutakin. Kuten matkakokoiset Decleorin pakkaukset minulle ja matkakumppanilleni, Trindin kynnenvahvistaja ja kynsilakkoja sekä kynsinauhavoide, ArtDecon luomivärejä, Beauty is Lifen aurinkopuuterisivellin ja meikkikynä ja Ben Nyen siveltimien puhdistus/desinfiointiaine sekä meikkivoide. Noh, meikkivoiteen ostin tietenkin ennen kuin menin tutustumaan mineraalikosmetiikkaan ja nyt en oikein tiedä mitä tuolla tekisin? Ehkä laitan pahan kiertämään ja annan sen jollekin.

Messut järjestetään vain kerran vuodessa, ja se on ainoa syy miksi odottaa lokakuuta saapuvaksi. Tällä hetkellä odotan vain Joulua ja meinaan sisustaa kodin jouluiseksi ehkä jo tänään..

Woman by Wolfmother

Tämä biisi kuulostaa mielestäni suurin piirtein 70-luvun punkrockilta, mutta Wolfmotherin Woman on äänitetty vuonna 2005! 'Woman' voitti Best Hard Rock Performance Grammy-palkinnon vuonna 2007.

Muistaakseni kuulin sen ensimmäistä kertaa jossain tv-mainoksessa.

Ja tässä se nyt on:

Hyvää viikonloppua!

John Lennonin nainen

Viikon nainen on ollut lomalla – kuten minäkin vähän väliä – mutta palasi sieltä juuri.

Tällä kertaa vuorossa on John Lennonin nainen, Yoko Ono. Toki Johnilla on ollut muitakin naisia, mutta tunnetuin heistä on Yoko Ono ja tässä hänelle omistettu sävellys.

Kaunis nainen

Kaikki tietävät elokuvan Pretty Woman, vuodelta 1990. Kaikki tietävät myös elokuvan tunnusbiisin Oh, pretty woman, jonka esittää edesmennyt Roy Orbison. Biisi on levytetty vuonna 1988, eli ennen kuin elokuvakaan on valmistunut.

Elokuvan voi katsoa Neloselta tulevana sunnuntaina. Tähän sanottakoon, että Mies näki mainoksen Nelosen leffaputkesta eilen ja sanoi siihen, että "Tänä viikonloppuna ei ainakaan tartte kattoa Nelosen leffoja". Kukin tehkööt omat päätöksensä =D

Viikon naiset

Viime viikon nainen jäi väliin, joten tässä teille naisia kaksin kappalein. Kyseessä kovasti pitämäni PMMP-yhtye.

Paula Vesala ja Mira Luoti tutustuivat Popstar ohjelmassa vuonna 2002 ja näin syntyi PMMP. Täytyykin sanoa, että onneksi tytöt eivät menestyneet ohjelmassa paremmin, sillä tuskin muuten olisi PMMP:tä.

Enemmän fanitan Mira Luotia,

mutta ei Paulassakaan mitään vikaa ole.

Tytöt täydentävät hyvin toisiaan. Huutava Mira ja suloääninen Paula osaavat molemmat olla suloäänisiä huutajia ja aivan mahtavia live-esiintyjiä.

PMMP = Paulan ja Miran Molemmat Puolet

Tytöistä voisi kertoa enemmänkin, mutta haluan pitää jutun lyhyenä.

Loppuun vielä uusimman levyn paras biisi.

Kuvat 1, 2, 3, 4 ja 7, 5, 6

Cartman explains how he deals with women

South Park oli aikanaan yksi lempisarjoistani. Voi kuinka olenkaan nauranut näille Cartmanin jutuille ja toistellut niitä koulukavereilleni, varmaan kyllästymiseen saakka. Siis silloin 10 vuotta sitten (jestas, kuinka siitä onkin aikaa).

Aloin yksi päivä muistelemaan näitä Cartmanin "if a woman ever tried to kick my ass" -sutjautuksia ja päätin etsiä ne YouTubesta. Ei se ihan helppoa ollut, mutta tässä näitä nyt sitten olisi. Pitäkää hauskaa!

Amerikkalainen nainen

Viikon nainen voi olla myös mies, ainakin Lenny Kravitz kappaleellaan American woman.

Laulun on tosin alunperin levyttänyt kanadalainen bändi, The Guess Who. Tuolloin elettiin vuotta 1970.

Kappale ei ole sovinistinen, kuten yleensä luullaan. Bändin basisti kertoo sanoituksesta seuraavaa: The popular misconception was that it was a chauvinistic tune, which was anything but the case. The fact was, we came from a very strait-laced, conservative, laid-back country, and all of a sudden, there we were in Chicago, Detroit, New York — all these horrendously large places with their big city problems. After that one particularly grinding tour, it was just a real treat to go home and see the girls we had grown up with. Also, the war was going on, and that was terribly unpopular. We didn't have a draft system in Canada, and we were grateful for that. A lot of people called it [sic] anti-American, but it wasn't really. We weren't anti-anything. John Lennon once said that the meanings of all songs come after they are recorded. Someone else has to interpret them.

Alkuperäinen versio täällä.

Räväkkä Pink

Viime viikon ihastuttavan Audrey Hepburnin jälkeen vastapainoksi sähäkkä Pink aka Alecia Moore. Olen fanittanut Pinkiä hänen ensimmäisestä sinkustaan lähtien. Tunnen jonkinlaista sielujen sympatiaa kyseisen naisen kanssa. 

Nuorempana minulla oli vakaa aikomus kirjoittaa Pinkille kirje. Olisin halunnut kertoa hänelle kuinka tunnen olevani monin tavoin hänen kaltaisensa ja kuinka hän on auttanut minua pärjäämään nuoruuden vaikeuksien kanssa kertomalla omasta elämästään laulujen, haastatteluiden ja dokumenttien välityksellä. 

Omistan kaikki Pinkin levyt ja kävin hänen Suomen ensimmäisellä keikallaan muutama vuosi sitten. Silloin Jäähalli oli lähes tyhjä ja luulin että hänen tulevalle Hartwall Areenan keikalleen saa liput helpostikin, mutta olisi pitänyt sittenkin ostaa liput heti kun ne tulivat myyntiin. Paikat ovat nimittäin loppuun varattu, eli niitä ei ole ainakaan toistaiseksi saatavilla. Toivottavasti saisin silti vielä liput jostain hankittua ennen 12.11.

On siis sanomattakin selvää, että pidän hänen musiikistaan, lauluäänestään, sanoituksistaan, asenteestaan ja olemuksestaan. 

Loppuun vielä musiikkivideo, mikä ei ehkä ole maailman syvällisin olemassa oleva sanoitus, mutta kertoo oleellisen Pinkistä – hän ei ole mikään pinnallinen tytön hupakko. Hän osaa olla myös itseironinen ja nauraa itselleen. Syvällinen, mutta hauska, aika hyvä yhdistelmä eikös vain?

kuvat 1, 2, 3, 4, 5.

Ihastuttava Audrey Hepburn

Saanko esitellä yhden idoleistani. Audrey Hepburn oli aikanaan suloisin nainen päällä maan. Tämä 16 vuotta sitten syöpään menehtynyt lahjakas näyttelijätär ehti elämänsä aikana tekemään monia hyviä elokuvia, joista useasta hän sai myös Oscar-ehdokkuuden. Parhaan naisnäyttelijän Oscarin Audrey blokkasi elokuvasta Loma Roomassa (Roman holiday). 

Audrey päätti jättää näyttelijän työt ollessaan huipulla ja rupesi keskittymään hyväntekeväisyystyöhön. Hän oli Unicefin hyväntahdonlähettiläs kuolemaansa asti. 

Audreyn kuuluisimpia elokuvia ovat Kaunis Sabrina, My fair lady, Aamiainen Tiffanylla, Rakastunut Pariisissa ja jo mainittu Loma Roomassa. 

Ennen näyttelijän uraansa Audrey kävi balettikoulua ja toimi ammattimallina. Kuten näistäkin kuvista näkee, hän oli upea ilmestys.

kuvat 1, 2, 3

Tämän viikon nainen jatkaa musiikkilinjalla. Kyseessä Portisheadin kipale Glory box. Youtube ei anna linkittää alkuperäistä musiikkivideota, joten tässä oikea biisi höystettynä väärällä videolla. Alkuperäinen musavideo täällä.

Glory box on levytetty vuonna 1994, jolloin naisartistit keskittyivät vielä laulamiseen vähissä vaatteissa keikkumisen sijaan.

Viikon nainen no. 1

Sain idean tehdä Viikon nainen -osion blogiini. Ajatus lähti liikkeelle, kun huomasin että aika moni musiikkikappale sisältää sanan "woman".

Viikon nainen tulee käsittelemään myös muita naisaiheisia juttuja laulujen sanojen lisäksi, mutta lähdetään silti liikkeelle Neneh Cherryn musiikkivideolla Woman. Klassikko vuodelta 1996.