lauantai 8. marraskuuta 2008

Haaste...

Kirjeystäväni M haastoi minut Omituisten otusten kerhoon. Haasteeseen kuuluu paljastaa viisi omituista asiaa itsestään. Tehtävä kuulostaa kivalta, mutta nyt kun olen miettinyt asiaa, en taida keksiä itsestäni mitään omituista. Mikä on omituista, koska mielestäni olen aika omituinen.. Hmm.
Pohdinnan jälkeen, tulokset tässä:

1. Obsessive compulsive järjestelijä
Olen aivan mahdoton järjestelemään asioita. Kaupoissakin saatan laittaa rivit suoriksi, jos joku on tämän harmoonisen asian kehdannut sotkea. Kotona on siistissä (aakkos-/laji-/pakkauskoko järjestyksessä niin kaapit, laatikot kuin maustepurkitkin. You name it. Ainiin, ja vaatekaappi on tietenkin organisoitu väreittäin...

2. Big Macit
Rakastan big maceja, mutta koska en syö naudanlihaa, niin tapani syödä ko. hampurilainen on hieman...omituinen. Tilaan kyllä ihan normaalin big macin, ja sitten alkaa operaatio: ensin otan päällimäisen pihvin pois, mutta se alimmainen pihvi on tarttunut kiinni cheddarjuustoon ja cheddarjuustoon on tarttunut kiinni kaikki salaatti, sipuli, majoneesi, minkä johdosta otan lusikan kauniiseen käteeni ja raaputan pihvin pinnalta juustot ja kumppanit hampurilaisen väliin ja voilá hampurilaiseni on lähes valmis. Vielä vähän ketsuppia ja sit hamppari nassuun. Pihvit menee koirille :) En halua kuitenkaan tilata big macia ilman pihvejä koska a) se maksaa kuitenkin yhtä paljon, kuin hampurilainen pihveillä ja b) jos hampurilaisen tilaa ilman pihvejä se on kylmä. Ja kuka nyt kylmää hampparia haluaa syödä? Ehkä joku vielä omituisempi kuin minä ;))

3. Ketsuppi
Rakastan ketsuppia! Ja kun käytän sitä, käytän sitä paljon. Olen aika varma, että pasta syö ketsuppia ja sen takia sitä pitää olla koko ajan lisäämässä ja lisäämässä ruokaan. Olis mielenkiintoista tietää, kuinka monta kiloa syön ketsuppia vuodessa. Kyllä nyt varmaan lähemmäs 10 kiloa, ellen enemmänkin.

4. Muutokset
Olen arka muutoksille. Jos joku asia on aina ollut niin, en pysty hyväksymään, että nyt se olisikin näin. Esimerkiksi äitini on muutaman kerran kertonut ajatelleensa heittää juccapalmun pois, siis juccapalmun mikä meillä on aina ollut, minkä johdosta kommenttini onkin kuulunut: "Mutku se on aina ollut täällä". Minua hämää myöskin jos keittiönpöydän äärellä istutaan eri järjestyksessä kun yleensä, tai jos joku ruoka tarjotaan erilaisesta astiasta kun yleensä tai eri tavalla kun yleensä.. Tässä nyt muutama lievä esimerkki :)

5. Hamsteri
Jo pienestä pitäen olen kerännyt kaikkea mahdollista krääsää, kuitenkaan heittämättä mitään pois. Joskus kuitenkin tilanpuutteen vuoksi on pakko luopua jostain, minkä teen ehdottomasti sydäntä raastaen ja vain jos on absoluuttinen pakko. Jos kämpässäni olisi enemmän tilaa, en yksinkertaisesti heittäisi ikinä mitään pois. Ja muutenkin suosittelen ennemmin kierrättämään kaiken mahdollisen, kuin tuhoamalla maapalloa heittämällä kaatopaikalle käyttökelpoista tavaraa. Olen myös ehdoton ekotyttö, mutta se nyt ei toivottavasti ole kenenkään mielestä omituista, joten ei siitä tämän enempää. Jos kaipaatte esimerkkiä myös tästä hamstrauksesta, niin kerrottakoon, että minulla on vieläkin korurasiassa lapsuudenkodin pihallani olleen kelopuun runkoa. Kelopuu, joka oli AINA ollut pihallamme taisi kaatua myrskyssä joskus lähemmäs 20 vuotta sitten ja totta kai pinkaisin heti hakemaan siitä muiston itselleni. Muistot on mulle jotenkin tosi tärkeitä. Yhdistettynä kohta 4. ja 5. yhteenveto on että mikään ei saisi muuttua ja mistään ei saisi luopua.

PS. Kysyin mieheltäni olisko hänelle heittää esimerkkiä omituisista tavoistani, johon hän vastasi:
"Apua, niit on niin paljon! Mut miten mä en nyt muista yhtään?" Lohduttavaa...

Haastan omituisten otusten kerhoon ystäväni Riehun.

2 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Tuo sun bic macin syöminen on kyllä niin vänkää! :D Muistan jo joskus vuosia sitten kun kerroit tuosta, niin ihmettelin että onpas vaikean kuuloista syömistä! :D

Tunnistin itseni tuosta ykköskohdasta, nimittäin itsellänikin tapana järjestellä jopa kaupassa hyllyjä. Saatan esimerkiksi pyöräyttää säilykpurkin oikein päin niin, että sen etiketti näkyy, tai suoristaa keksihyllyn sekaisin menneet keksipaketit. Hmm, en ole kyllä havainnut olevani kotona yhtä tarkka.. :)

Chatrin kirjoitti...

no sama täällä... Jos joku tulis meille nyt kylään, ilman et ehtisin siivota ensin, ni mä ehkä kuolisin! Niin on sekasta että! Mut vaatekaappi on silti värikoordinoitu ;)