Gramvoussa ja Baloksen laguuni

Heti matkamme alkupäässä kävimme veneretkellä. Iso paatti käytti meitä kahdella saarella, Agriogramvoussalla ja Gramvoussalla.

Ensimmäisellä saarella oli venetsialaisen linnoituksen rauniot, korkealla vuoren päällä, tarkalleen ottaen 137 m merenpinnasta. Meitä ei varoitettu millään tavalla, että kipuaminen ylös raunioille on raskas ja tuskainen. "Portaat" ylös oli todennäköisesti alkuperäiset ja restauroimattomat. Porrasaskelmat olivat korkeat, vaivalloiset ja epätasaiset. Puolessa välissä ei enää viitsinyt luovuttaa. Uudestaan en sinne kiipeäisi, no way. Ja ihmeteltiin, että kuinka meitä ei varoitettu ollenkaan? Opas olisi hyvin voinut sanoa, että kipuaminen ei sovellu huonokuntoisille, vanhuksille, polvivammaisille... Ylös päästyäni heikotti ja luulin että pyörryn. Yritä siinä nyt nauttia kauniista maisemista. Asiaa ei tietenkään helpottanut yli 30° kuumuus.

Jotain kuvia sain kuitenkin läkähdyspäissäni näpsittyä.

meidän paatti ylhäältä kuvattuna. Näkee hyvin koko eron, kun vieressä on normikokoinen vene.

lattiassa oli reikä

Saarella on merirosvotausta ja tiedä vaikka tuo hylky olisi niiltä ajoilta asti! Paitsi, että tuo ei tainnut olla puusta tehty. No mutta voidaan leikkiä, että se on oikea merirosvolaiva.

Jotenkin päästiin ne portaat laskeuduttua takaisin alas, ja vannottiin, ettei koskaan enää! Siirryttiin suoraan laivan ravintolaan syömään fetasalaatit, sipsipussit, vesimeloniannokset ja juomaan vettä ja mehua (cokis oli loppu).

Sitten olikin kakkossaaren, eli itse Gramvoussan vuoro. Sininen Baloksen laguuni oli mahtava. Pitkä pätkä alle nilkkasyvää lämmintä vettä. Olisin viihtynyt kauemminkin, ellei iho olisi alkanut punoittaa niin paljon. Tuossa kuvassa on siis meikä valkoisessa mekossaan.

Oltiin retkeltä takaisin kämpillä joskus puolikasin aikaan illalla ja aivan väsyneitä. Jaksettiin kuitenkin käydä suihkussa ja pukea mekot päälle. Ilman meikkiä läheiseen söpöön ravintolaan syömään. Tarjoilijat oli kreetalaiseen tyyliin erittäin ystävällisiä ja ihania. Ne aina innostuu, kun niille puhuu vähän kreikkaa. Parakalo. Eipä sitten, kun takas kämpille ja nukkumaan. Ja kyllä uni maistui.