tiistai 9. maaliskuuta 2010

No ei niin pirteetä vieläkään

Olen kadottanut värit pukeutumisestani. Tällä kertaa ei kokomustaa, mutta ei tuo beige suoranaisesti mikään väripläjäys ole.

Tätä paitaa pitää aina vähän nykiä alaspäin.

Ruoan jälkeen vyö lähtee yleensä pois.

Buutsia vähän paremmin. Niissä on tomssi hianoi niitei.

Eilen oli naistenpäivä ja johtajamme töissä kävi ostamassa kaikille naisille punaiset ruusut. Laitoin omani maljakkoon ja esille hyllyn päälle. Tuossa se piristää päivääni, toivottavasti koko loppuviikon.

7 kommenttia:

Riehu kirjoitti...

no mut onhan toi paita kuitenkin vaalea. ihanan rento paita. ja se on faktaa, että ruoan jälkeen noi vyötärövyöt lentää nurkkaan! :)

Chatrin kirjoitti...

Riehu: todellakin lentää :D

Noora kirjoitti...

Pistää hymyilyttämään nää asut, missä vyö lähtee menemään lounaanjälkeen :) hyvä hyvä! Nuo kengät ovat ihastuttavat edelleen.

vippe kirjoitti...

Eihän kukaan voi ees kuvitella pitävänsä tollasta vyötä ruuan jälkeen, ainakaan jos on ollut hyvää ruokaa :D
Ja ompa teillä kiva pomo! Mä en saanu yhtään ruusua ja muutenkin vaan yhden toivotuksen kun ensin sitä kerjäsi ja perusteli :D

Chatrin kirjoitti...

Noora: hahhah, joo :) kengät on uudet lempparit.

vippe: niinpä, ei ruoka laskeudu, jos on kiree vyövatsalaukun suun kohdalla. Onpas sun ympärillä pyrinyt eilen tyhmiä miehiä :(

Tincali kirjoitti...

Hymyilytti tuo vyötärövyön nurkkaan lentäminen ruokailun jälkeen. Se on totta, että alkavat yllättäen kiristää. x) Nykyisessä lempivyössäni on se hyvä puoli, että sen pituutta voi säätää.

Kaunis ele pomolta muistaa naisia ruusuilla. Mekin saimme muistutusta, kun oma esimies kävi hakemassa ihanan kääretortun. :)

Chatrin kirjoitti...

Tincali: meillä oli myös kahta erilaista kääretorttua :D nam, oli hyvejä.